Otsikkojen kertomaa

Puolan hiilivyöhykkeellä saatiin kursittua kokoon vain laiha kompromissi (otsikko Katowicen vuoden 2018 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 15.12.2018).

Bonnin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin - kiistaa rahoituksesta (otsikko Bonnin vuoden 2017 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Talouselämä-lehdessä 18.11.2017).

Ilmastokokous hyväksyi Pariisin sopimuksen suunnitelman - huoli Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin toimista varjosti kokousta (otsikko Marrachesin vuoden 2016 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 18.11.2016).

Ilmastosopimus kunnianhimoinen - toimet jäivät puolitiehen (otsikko Pariisin vuoden 2015 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiinIlmasto.org -sivustolla 15.12.2015.

Liman ilmastokokous: Hukattu mahdollisuus matkalla Pariisiin (otsikko Liman vuoden 2014 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiinIlmasto.org -sivustolla 14.12.2014).

Varsovan ilmastokokouksen sato harakoille (otsikko Varsovan vuoden 2013 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Tiedetuubi.fi -sivustolla 1.12.2013).

Dohan ilmastokokous päättyy - konkreettisen päätökset leijuvat yhä ilmassa (otsikko vuoden 2012 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Yle.fi -sivustolla 7.12.2012).

...ja niin edelleen aina vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidettyyn ensimmäiseen ilmastokonferenssiin asti.

Mutta mitä ajattelee viherpeipponaaras harmaana ja sateisena joulukuun päivänä riihimäkeläisessä pihapuussa?

Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti/Viikko/Riihimäki ja Hyvinkää lehdissä 19.12.2018.

Joutsenet ja haapana viihtyvät yhdessä

Mitä yhteistä on laulujoutsenella ja haapanalla, paitsi että molemmat kuuluvat sorsalintujen lahkoon.

Tämän lisäksi yhteistä niille on se, että kummatkin kuuluvat puolisukeltajiin. Ne molemmat tapaavat hankkia ravintonsa matalista vesistä siten, että linnun takapää on veden pinnan yläpuolella ja pää sekä nokka on veden pinnan alapuolella.

Pertti Koskimiehen teoksessa Lintujen Suomi todetaan, että haapana hakeutuu usein joutsenten läheisyyteen, koska joutsenet tonkivat vesikasvustoja syvemmältä kuin mihin haapanat yltävät. Tällöin vesikasvien versoja, surviaissääskiä ja muita pieniä vesieläimiä nousee haapanoidenkin ulottuville.

Varmaankin juuri tästä syystä kuvan haapanakin oli hakeutunut Sammalistonsuon viimeiseen sulaan laulujoutsenperheen läheisyyteen.

Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti, Viikko / Riihimäki ja Hyvikää -lehdessä 5.12.2018.