Mitä yhteistä on laulujoutsenella ja haapanalla, paitsi että molemmat kuuluvat sorsalintujen lahkoon.
Tämän lisäksi yhteistä niille on se, että kummatkin kuuluvat puolisukeltajiin. Ne molemmat tapaavat hankkia ravintonsa matalista vesistä siten, että linnun takapää on veden pinnan yläpuolella ja pää sekä nokka on veden pinnan alapuolella.
Pertti Koskimiehen teoksessa Lintujen Suomi todetaan, että haapana hakeutuu usein joutsenten läheisyyteen, koska joutsenet tonkivat vesikasvustoja syvemmältä kuin mihin haapanat yltävät. Tällöin vesikasvien versoja, surviaissääskiä ja muita pieniä vesieläimiä nousee haapanoidenkin ulottuville.
Varmaankin juuri tästä syystä kuvan haapanakin oli hakeutunut Sammalistonsuon viimeiseen sulaan laulujoutsenperheen läheisyyteen.
Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti, Viikko / Riihimäki ja Hyvikää -lehdessä 5.12.2018.
No comments:
Post a Comment