Onko heinäsirkka pelkkä hurvittelija?

Onko heinäsirkka pelkkä hurvittelija?

Kirjahyllystäni löytyi Suomen lasten runotar -niminen kirja (Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1996, toimittanut Kaarina Helakisa). Siinä on runo nimeltä Töitä tarjolla. Runossa kerrotaan muurahaisesta ja heinäsirkasta.

Mutta minkälaisia töitä muurahaiselle ja heinäsirkalle oli tarjolla?

No, muurahainen saa työkseen keittämistä, paistamista, puuropadan maistamista, kun taas heinäsirkalle on tarjolla soittamista, laulamista, koko päivän nauramista.

Runon asetelma siis on suorastaan klassinen. Muurahainen paiskii töitä mutta heinäsirkka sen kun vain hurvittelee.

Onko kuitenkaan niin, että muurahainen on ahkera puurtaja mutta heinäsirkka pelkkä hurvittelija?

Todellisuudessa taitaa heinäsirkan elämä olla samanlaista puurtamista elannon eteen kuin muurahaisenkin.

Muurahaiset saattavat käyttää ravinnokseen hyönteisiä, raatoja, kyykäärmeitä ja jopa toisia muurahaisia.

Heinäsirkat syövät pääasiassa tuoreita kasvin osia mutta esimerkiksi hepokatit voivat syödä myös pieniä heinäsirkkoja.

Ainakin muurahainen ja hepokatti ovat molemmat petoja. Ja tosielämässä heinäsirkka tuskin on sen laiskenpi kuin muurahainenkaan.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 27.7.2016

Full moon

It was 10.50 o'clock p.m. 19 july 2016.

It was twilight time. The full moon was above the lakes in southern Finland.

The Ugly Ducking

The Ugly Ducking?

Was it whooper swan or mute swan?

Vettä sataa ja aurinko paistaa

Mikä se on inspiroiva ilma.

No se on sellainen ilma, kun vettä sataa ja aurinko paistaa.

Kuva kertoo, että mikä se siinä inspiroi.

Kuva on otettu 12.7.2016 Lopella kantatie 54 varrella Kormussa Lopen kantatien ja Tiilitehtaantien risteyksessä.

Kameran objektiivi osoittaa kohti etelää.

Haarapääskyt langalla

Haarapääsky oli aikoinaan mökkimme vakiovieras kesäisin. Se ilmestyi sinne huhti- toukokuun tietämissä ja rakensi pesän mökin pihalla olevan vanhan ladon kurkihirren päälle. Kun syksy saapui, haarapääsky lensi lämpimille seuduille jonnekin Afrikkaan. Seuraavana keväänä se sitten saapui takaisin.

Nyt kuitenkin on kulunut vuosia siitä, kun haarapääsky viimeksi on rakentanut pesän kurkihirren päälle. Itse asiassa haarapääsky on pysytellyt poissa kesämökiltämme niin kauan, että se jo alkoi unohtua.

Kaikeksi onneksi se ei ole kuitenkaan aivan kokonaan kadonnut. Päivänä muutamana vähän aikaa sitten kesämökillemme ilmestyi kokonainen haarapääskypoikue. Poikaset asettuivat istumaan sähkölangalle, missä ne suu ammollaan odottelivat, kun kiireinen emolintu rahtasi niille syötävää. Aika ajoin poikasetkin pyrähtivät lentoon, mutta palasivat hetken kuluttua takaisin langalle odottelemaan uutta ruoka-annosta.

Mitenkä yleinen haarapääsky sitten nykyään on? Pertti Koskimiehen Lintujen Suomi (Bookwell Oy, Porvoo 2015) -nimisen kirjan mukaan haarapääskyn pesimäkanta on 100 000 - 150 000 paria. Haarapääsky siis on Suomessa erittäin yleinen lintu.

Pesimäkannan suuresta määrästä huolimatta laji kuitenkin on taantumassa. Esimerkiksi nettisivusto Lintuatlas ( http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit) tietää kertoa, että haarapääskyn kannanarvio 1940 ja 1950 -luvuilla oli vielä noin
280 000 paria.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 13.7.2016.

Kuva on otettu Lopen Kaakkomäenkulmalla olevalla mökillämme 6.7.2016.

Barn swallows

A few days ago I climbed up on the roof of our summer cottage and  took a photo of the barn swallow and its chicks, who were sitting on the electrical wire.

Our summer cottage is located in Loppi, Finland.