Iso Pitkäturpainen risteili metsiä Lopen Kaakkomäenkulmalla. Osuipa kulkureitille metsään kipattu kärryllinen ylivuotisia perunoita.
"Nam", ajatteli Iso Pitkäturpainen, "virkistävää, kun männyn ja koivuntaimien asemesta vaihteeksi saa syödäkseen luomuperunaa."
Vaan mitä ajattelee metsänomistaja Isosta Pitkäturpaisesta.
Hän ajattelee, että eipä se Iso Pitkäturpainen kovinkaan kauaksi metsään kipatun luomuperunakasan voimalla pötki. Ennen pitkään luomuperunat loppuvat ja se palaa vanhoihin tapoihinsa. Kuten ennenkin se taas alkaa syödä männyn ja lehtipuiden taimia, mikä tietenkään ei ole metsänomistajan mieleen.
Monet ovat jopa sitä mieltä, että Iso Pitkäturpainen on metsiemme pahin tuhoeläin.
Ehkä on kuitenkin vähän liian paljon sanottu, jos Isoa Pitkäturpaista pidetään suorastaan tuhoeläimenä. Onhan siitä toki sentään jotakin hyötyäkin. Isoa Pitkäturpaista myös metsästetään. Ja riistaeläimenä se myös sekä välittömästi että välillisesti tuottaa hyötyä. Sen lihaa voidaan syödä ja esimerkiksi metsästykseen tarvittavilla aseilla ja erilaisilla varusteilla ja palveluilla on niilläkin oma arvonsa.
Ja sitä paitsi, ihan noin eettisestikin ajateltuna luonnon jonkinasteinen hyödyntäminen on elämisen yleinen edellytys. Voidakseen elää Ison Pitkäturpaisen on omalla luontaisella tavallaan pakko hyödyntää ympärillään olevaa luontoa. Siinä suhteessa se käyttäytyy aivan samalla tavalla kuin ihminen.
Kuva on otettu riistakameralla 12.4.2016 Lopen Kaakkomäenkulmalla.
Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisiss 20.4.2016.
No comments:
Post a Comment