Seisoskelin kaverini Mikon kanssa Lammin Evolla eräällä sillalla, jonka alla virtaava vesi oli nousut niin, että siltarumpu oli joutunut kokonaan veden valtaan.
"Mikähän tuohon on syynä", ihmettelin.
Mikko osoitti sormellaan alavirran suuntaan, ja totesi, että amerikanmajavathan ne siellä ovat temmeltäneet. Vajaan sadan metrin päässä häämötti majavien puista tekemä patorakennelma, joka nosti hämmästyttävän tehokkaasti veden pintaa padon yläpuolella.
Lähdimme Mikon kanssa tutkimaan patoa. Havaitsimme, että veden pinta padon yläpuolella oli jopa metrin korkeammalla kuin alapuolella.
"Katsopas tuota", sanoi Mikko ja osoitti patoa, "pato on rakennettu vastavirran suuntaan kuperaan muotoon. Virtaava vesi aiheuttaa painetta padon keskiosaan niin, että kuperan muodon vuoksi padon reunaosat painuvat yhä tiukemmin puron rantapenkereitä vasten. Tuosta ovat patorakennusinsinööritkin ottaneet oppia."
Mutta onko tuosta patojen rakentelemisesta sitten mitään hyötyä? Senhän vuoksi voi syntyä suuriakin patoaltaita, jotka saattavat vaikuttaa paljonkin alueen luonnontilaan.
Selvää on, että patoaltaat ikään kuin soistavat ympäristöä. Ne vaikuttavat toisaalta niin, että soistuva ympäristö saattaa muodostaa monille eläin- ja eliölajeille suotuisan elinympäristön, ja toisaalta niin, että tuottava talousmetsä soistumisen vuoksi muuttuu metsätalouden kannalta ajateltuna vähemmän tuottavaksi.
Siinä sitten sopii pohtia, kummatko ovat merkittävämmät, hyödytkö vai haitat. MJA
Juttu on julkaistu Riihmäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 23.9.2015.
Kuva on otettu Lammin Evolla 17.9.2015.
Vaan eipä onnistunut kuvan ottaminen ainakaan minulta. Superkuu oli täällä Riihimäen ja Lopen seudulla raskaan pilviverhon peitossa.
