Vipinää kalasääsken pesässä

Kaverini Hannu oli löytänyt kalasääsken pesän. Se oli korkealla männyn latvassa saaressa, joka sijaitsi eräällä eteläsuomalaisella järvellä.

Saaren ja sitä vastapäätä olevan mantereen erotti toisistaan noin sadan metrin levyinen kapeikko. Järven mantereen puoleinen ranta kohosi vedestä jyrkästi jotakuinkin kalasääsken pesäpuuna olevan männyn latvan tasalle. Mantereen puoleiselta rannalta oli helppo kuvata pesässä vielä sillä hetkellä majailevien kolmen kalasääskenpojan elämää, jotka selvästi jo tekivät lähtöä maailmalle. MJA

Kuva on otettu 1.8.2015 erään eteläsuomalaisen järven rantakalliolta

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 26.8.2015.

Bambi

Mikä eläin se oikeastaan oli Bambi, joka oli Walt Disneyn tunnetun animaatioelokuvan päähahmo?

No, se oli valkohäntäkauriin vasa (vai pitäisikö sanoa valkohäntäpeuran vasa).

Tänään pari sellaista tuli hengailemaan aivan Janakkalan Tervakoskella sijaitsevan Toivansuon lintutornin juurelle. MJA

Kuva on otettu 17.8.2015

Olo on kuin taikurilla

Eräänä päivänä huomasin istuvani kaksipaikkaisen ASK-21 purjekoneen etuistuimella noin 600 metriä Räyskälän lentokentän yläpuolella. 

Ennen koneeseen istuutumista olin suureksi yllätyksekseni joutunut pukemaan päälleni laskuvarjon, mitä en eläissäni ole koskaan aikaisemmin tehnyt.

Pilottini Reijo Mäkeläinen, joka ohjasi konetta takaistuimelta, oli antanut minulle pari minuuttia kestäneen pikakurssin siitä, miten laskuvarjo tarpeen tullen oli avattava. Silti epäilin, että tokkopa edes pääsisin ulos ilmassa kieppuvasta koneesta, jos tarvetta laskuvarjon käyttämiseen sattuisi ilmenemään.

Mutta Reijo lohdutteli minua toteamalla olevansa varma siitä, että koneesta tosipaikan tullen tullaan ulos todella nopeasti.

Mitäpä minä siihen. Sanottava kuitenkin on, että hinauskoneen lähtiessä vetämään purjekonetta taivaalle tunsin olevani kuin taikuri, joka itsekin hämmästyi tekemäänsä temppua.

Alkuvaiheessa lentäminen tuntui jotenkin vähän pomppuiselta, mutta mitä korkeammalle päästiin, sen tasaisemmaksi meno muuttui. Kun hinauskoneen vaijeri vihdoin irrotettiin, tuntui hetken aivan siltä, kuin kone olisi pysähtynyt kokonaan ilmassa, vaikka kone nopeusmittarin mukaan eteni noin 90 kilometrin tuntivauhdilla.

Moottorikoneisiin verrattuna purjekoneen äänimaailma on todella seesteinen, ja keskustelu koneessa tapahtui ilman apuvälineitä. Oli aivan helppo kuulla, kun Reijo selvitteli minulle erilaisia lentämiseen liittyviä asioita. Siinä jutellessa ja maisemia ihaillessa jännityskin pikkuhiljaa katosi ja olo alkoi vähitellen tuntua suorastaan rennolta.

Kuvassa näkyy etualalla Lopen Räyskälän kylä. Kuvan oikeassa reunassa on Kaartjärvi.

Lähinnä horisonttia äärimmäisenä vasemmalla siintää yli 10 kilometrin etäisyydellä oleva Tammelan Pyhäjärvi ja siitä oikealle Kuivajärvi, jonka rannoilla sijaitsee muun muassa Tammelan Portaan kylä.

Kuvan keskikohdasta hieman vasempaan näkyy Räyskälän lentokenttä, ja lentokentän oikeanpuoleisen kiitotien päässä on Särkijärvi. Särkijärvestä suoraan ylöspäin näkyy Oksjärvi, joka sekin on kuvauspaikasta noin 10 kilometrin päässä. MJA

Kuva on otettu Lopen Räyskälässä 5.8.2015

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 12.8.2015.

Tolpassa

Tolpassa

Kuvassa kone on nosteessa, jota myös tolpaksi tai tintiksi kutsutaan.

Kuvasta ilmenee, että koneen nousunopeus on 2 metriä sekunnissa (mittari ylhäällä vasemmalla), nopeus vähän yli 80 km/ h,(mittari ylhäällä oikealla) ja korkeus vähän alle 600 metriä (toinen mittari oikealta alhaalla)..

Reijo Mäkeläinen alias Tikli selvitteli asiaa seuraavasti:

"Hei

Tätä ylöspäin vievää ilmavirtausta sanotaan virallisesti nostoksi. Eli on nostavaa ja laskevaa. Lempinimityksiä on "tintti" "tolppa" Tolppa kuvastaa kyllä hyvin sen muotoa noin suurinpiirtein. Nostojakin on monen tyyppisiä. Pääsääntöisesti ne ovat noin suunnilleen lieriönmuotoisia. Toinen tyyppi on kuplamuotoinen joka nousee ylöspäin. Nosto ei ole säännöllinen missään vaiheessa vaan se sykkii ja on epämääräinen. Kumpupilvi ei ole noston syy vaan noston seuraus. Nosto ehtii olla aktiivinen jonkin aikaa ennenkuin se tiivistyy pilveksi. Nostojen ja sitäkautta pilvien sykli ei ole kovin pitkä. Nostoja tulee, nostoja menee. Niin käy myöskin pilville. Nostoja syntyy kun ilma lämpenee ympäristöään lämpöisemmäksi jolloin se lähtee kevyempänä kohoamaan. Lämpenemistä tapahtuu otollisessa maaperässä. Pääsääntöisesti kuivemmassa maassa johon aurinkoenergia varastoituu. Huonoimpi ovat siten vesi ja suot. Parhaita kangasmaastot kalliot ja rinteet jotka ovat aurinkoa vasten. Nostoja varten ilman tulee paikallisesti lämmetä 2-3 astetta. Ilta kun tulee häipyvät nostot ja nostoista syntyneet pilvet. Sitten onkin kirkas ja pilvetön yö

T Tikli"

MJA

Kuva on otettu Lopen Räyskälässä 5.8.2015.

Hetki ennen laskeutumista

Kuvassa olemme ylittämässä Räyskälän lentokentän luoteisreunassa olevaa Särkijärveä.

Reijo Mäkeläinen alias Tikli selvitteli kuvan tapahtumia seuraavasti:

"Kuvassa olemme finaalissa eli loppuosalla kiitotielle 12L. Matkaa kynnykselle n 300m Korkeutta n 100 metriä. (Mittari oikealla alhaalla. Yksi kierros on 1 km) Tässä kohtaa lentojarrut ovat auki jolloin koneen vajoaminen on n 5 m/s (Mittari vas ylhäällä) Koneen nopeus 110 km/h (Mittari oik ylhäällä) Lentojarrut ovat ilmajarrut jotka tulevat siiven yläosasta. Jarruilla säädetään koneen vajoamista, ei lentonopeutta. Sopivasti jarruja avaamalla saadaan kone koskettamaan maata halutussa kohtaa. Nopeusmittarin oikealla puolella on kaarto- ja kallistusmittari. Mittarissa on kuula käyrässä lasiputkessa, joka osoittaa esim vaakalennossa, että kone vaaka-asennossa. Mittarissa on myös viisari joka näyttää koneen kiertymisen horisontaalitasossa. Edellytys tälle on tietysti, että mittarin sisällä oleva hyrrä pyörii. Mittaria käytetään pääsääntöisesti pilvilennossa. Kuomussa oleva villalanka korvaa kuulan. On jopa huomattavasti tarkempi mikäli kone luistaa sivuttain. Vasemmalla alhaalla on loppuliukulaskin joka helpottaa loppuliukujen suorittamista. Se myös antaa tietoa loppuliuun optimoinnista. Korkeusmittarin oikealla puolella on magneettinen kompassi sekä sen yläpuolella FLARM törmäysvaroitin."

MJA

Kuva on otettu 5.8.2015 Räyskälässä Lopella.

Cessna 182

Elizabeth ja veljensä Samuel Aga, tyttäreni tytär Venla Vehmaa ja minä pääsimme 3.8.2015 lentämään Cessna 182 -merkkisellä lentokoneella Lopen Räyskälässä.

Kuva on otettu 3.8.2015.

Lentoon lähdössä

Samuel Aga (vas) ja minä olemme tässä 3.8.2015 lähdössä katsomaan, minkälaisilta näyttävät Lopen maisemat ilmasta käsin. 

Kuvan on 3.8.2015 ottanut Samuelin sisko Elizabeth Aga Räyskälän lentokentällä Lopella.

Palaamassa lennolta

Elizabeth Aga ja Venla Vehmaa ovat 3.8.2015 palaamassa takaisin maan pinnalle. He olivat katsomassa, miltä Loppi näyttää ilmasta katsottuna.

Molemmat hymyilevät aurinkoisesti, vaikka matka kuulemma oli vähän kuoppainen.

Kuva on otettu 3.8.2015 Lopen Räyskälässä.

Valmistautuminen laskuun

Pilottimme Juha Volotinen, joka tässä ohjaa Cessna 182 -merkkistä konetta, valmistautuu laskeutumaan lentokentälle Lopen Räyskälässä. MJA

Kuva on otettu 3.8.2015.

Lopen Kaartjärvi

Kuvassa on Lopen Kaartjärvi nähtynä Cessna 182 -merkkisen lentokoneen tuulilasin läpi. MJA

Kuva on otettu 3.8.2015.