Joutsenet ja haapana viihtyvät yhdessä

Mitä yhteistä on laulujoutsenella ja haapanalla, paitsi että molemmat kuuluvat sorsalintujen lahkoon.

Tämän lisäksi yhteistä niille on se, että kummatkin kuuluvat puolisukeltajiin. Ne molemmat tapaavat hankkia ravintonsa matalista vesistä siten, että linnun takapää on veden pinnan yläpuolella ja pää sekä nokka on veden pinnan alapuolella.

Pertti Koskimiehen teoksessa Lintujen Suomi todetaan, että haapana hakeutuu usein joutsenten läheisyyteen, koska joutsenet tonkivat vesikasvustoja syvemmältä kuin mihin haapanat yltävät. Tällöin vesikasvien versoja, surviaissääskiä ja muita pieniä vesieläimiä nousee haapanoidenkin ulottuville.

Varmaankin juuri tästä syystä kuvan haapanakin oli hakeutunut Sammalistonsuon viimeiseen sulaan laulujoutsenperheen läheisyyteen.

Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti, Viikko / Riihimäki ja Hyvikää -lehdessä 5.12.2018.

Osa laulujoutsenista voi jättää muuttomatkan väliin

Laulujoutsen tekee muuttomatkansa sinne, missä jää ja sula vesi kohtaavat.

Kevätmuuton aikaan maalis- huhtikuussa joutsen siirtyy kohti pohjoista siinä tahdissa, kun järvet ja joet alkavat vapautua jääpeitteestä. Syysmuutto noudattelee samaa logiikkaa mutta muuttosuunta vain on päinvastainen: sitä mukaa, kun vedet saavat jääpeitteen, joutsenkin siirtyy vähitellen kohti etelää.

Mutta nykyään talvet varsinkin täällä Etelä-Suomessa voivat olla sellaisia, että vedet eivät saa lainkaan jääpeitettä. Silloin käy niin, että ainakin osa laulujoutsenista jää koko talvikaudeksi tänne. Tarve vaivalloisen muuttomatkan tekemiseen vähenee, koska ravintoa on helposti saatavissa täälläkin.

Saammepa nähdä, miten kuvan joutsenet, jotka juuri tällä hetkellä viihtyvät Riihimäen Sammalistonsuolla, siellä viihtyvät.

Juttu ja kuva on julkaistu 21.11.2018 Aamuposti, Viikko, Riihimäki ja Hyvinkää -lehdessä.

Harakka - tuo arkipäiväinen lintu

Harakasta voidaan sanoa, että se on äärimmäisen arkipäiväinen lintu. Me emme juurikaan pane sitä merkille ja jos satumme panemaankin, niin yleensä sitten jotenkin vähän kielteisessä mielessä. Kun sanomme, että jokin asia menee harakoille, niin sitten se menee hukkaan, hyödyttömään tarkoitukseen. Kukapa ei tuntisi sananpartta, jonka mukaan lämpö menee harakoille. Jo pelkkä harakan räkättävä ääni on sekin merkinnyt sitä, että vastoinkäymisiä on luvassa.

On harakkaan silti liitetty myönteisiäkin uskomuksia. Joskus vastasyntyneelle lapselle tehtiin harakkapaita. Sitä pidettiin vastasyntyneen päällä kolme vuorokautta. Sitten paita pantiin aidanseipääseen ja annettiin ajan kuluessa lahota siinä. Uskottiin, että näin menetellen taudit eivät tarttuneet lapseen vaan harakkaan. Lapsi siis pysyi terveenä ja harakka toimi eräänlaisena sijaiskärsijänä.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 7.11.2018.

Fasaani on hyvin värikäs kanalintu.

Mutta entä, jos satumme bongaamaan fasaanin, joka on täysin valkoinen. Mistä silloin on kysymys?

No, kysymyksessä on fasaaani, jota valkoisen värin syistä riippuen voidaan kutsutaan joko leukistiseksi tai albiinoksi fasaaniksi.

Miten sitten erottaa albiinon ja leukistisen yksilön toisistaan?

Varmin ero albiinon ja leukistisen yksilön välillä on, että albiinolla on yleensä punaiset silmät kun taas leukistisella silmät ovat väriltään hyvin tummat.

Kuvan fasaanilla on tummat silmät, joten se on leukistinen yksilö.

Kuva ja juttu on julkaistu Aamuposti / viikko / Hyvikää ja Riihimäki -lehdessä

Joskus hyökkäys on paras puolustus

Mitä tekee sorsaparvi, kun se havaitsee merikotkan hyökkäävän?

Se lähtee pakosalle paniikissa.

Mutta entä varisparvi, mitä se tekee samassa tilanteessa.
Se toimii tasan päinvastoin kuin sorsaparvi. Se järjestäytyy. Kuin yhtenä miehenä varikset ryhtyvät hyökkäilemään ryhtyy hyökkäilemään kohti merikotkaa.

Merikotkan saattaa olla hyvinkin helppo napata paniikissa pakenevasta sorsaparvesta ainakin yksi sorsa saaliikseen, mutta hyökkäävästä varisparvesta sen voi olla vaikeaa napata yhtäkään.

Varikset ovat oppineet, että joissakin tilanteissa hyökkäys on paras puolustus. Turhaan ei sanota, että varis on yksi lintumaailman nokkelimmista linnuista.

Kuva varisten takaa-ajamasta merikotkasta on otettu parisen viikkoa sitten Mustasaaren Björköbyssä olevassa Saltkaretin näköalatornissa.

Kuva ja juttu on julkaistu Aamuposti / Viikko / Riihimäki ja Hyvinkää -nimisissä lehdissä.

Suomen kurjet eivät tarvitse Putinia oppaaksi.

Kuten hyvin tiedetään, naapurimaamme Venäjän presidentti Vladimir Putin on luonnon suuri ystävä.

Näyttää siltä, että minunkin suosikkilintuni kurki on hänen erityisessä suojeluksessaan.

Useimmat meistä mustanevat tapauksen, josta kertovan uutisen Helsingin Sanomat 6.9.2012 otsikoi seuraavalla tavalla: Putin opasti kurkia kohti vapautta.

Uutisessa kerrottiin, että Putin harjoitutti vankeudessa kasvaneita kurkia niiden ensimmäiselle muuttomatkalle lentämällä niiden edessä moottoroidulla riippuliitimellä.

10.10.2012 sanassa lehdessä julkaistiin asian tiimoilta toinen uutinen, jonka otsikko kuului seuraavasti: Putinin kurjet piti lennättää takaisin kotiin matkustajakoneella. Uhanalaiset kurjet nimittäin eivät olleet ymmärtäneet lentää muiden kurkien perässä etelään, vaikka ensilumi satoi jo.

Vaikuttaa siis ilmeiseltä, että Putin, vaikka luonnon suuri ystävä onkin, ei onnistunutkaan tavoitteessaan johtaa vankeudessa olleita kurkia vapauteen.

Uutisesta saa käsityksen, että kurjet Putinin hyvästä tarkoituksesta huolimatta piti teljetä uudelleen vankeuteen.

Joka tapauksessa kurjet täällä Suomessa näyttävät
onnistuvan hyvin aloittaessaan muuttomatkansa kohti etelää.

Eivätkä ne näytä tarvitsevan Putinia moottoroituine riippuliitimineen opastajaksi.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ha Hyvinkään viikkouutisissa 26.9.2018.

Sepelkyyhkyt verottavat hernesatoa

Me kaikki maksamme veroa virallisille veronsaajille eli valtiolle, kunnalle, kansaneläkelaitokselle ja valtionkirkon seurakunnalle, jos valtionkirkkoon satumme kuulumaan. Mutta maanviljelijä maksaa veroa epävirallisellekin taholle, nimittäin metsän eläimille. Nämä käyvät perimässä veronsa suoraan tulon lähteellä eli viljaa kasvavalla pellolla. Näin tekevät muun muassa hirvieläimet, jotka saattavat verottaa viljelijää sangen rankastikin.

Veronsa perivät myös monet linnut, esimerkiksi sepelkyyhkyt. Varsinkin muuttoaikaan syksyisin suuret sepelkyyhkyparvet saattavat kerääntyä einehtimään pelloille eritoten silloin, kun pellossa sattuu kasvamaan luomuhernettä, joka näyttää olevan niiden erikoisherkkua.

Verottajana sepelkyyhky on paljon harmittomampi kuin hirvieläimet. Hirvieläimet syövät paljon enemmän kuin sepelkyyhkyt ja käyvät verottamassa peltoja siinä vaiheessa, kun laiho vielä kasvaa.

Toki sepelkyyhkykin verottaa kasvuvaiheessa olevaa peltoa, mutta niiden vierailut pellolla jatkuvat viljan puimisen jälkeenkin. Sepelkyyhkyt nimittäin harjoittavat jälkikorjuuta. Ne syövät pellosta puimistähteitä, joita puimisen jäljiltä aina jokin verran syntyy.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 12.9.2018.