Vettä sataa ja aurinko paistaa

Mikä se on inspiroiva ilma.

No se on sellainen ilma, kun vettä sataa ja aurinko paistaa.

Kuva kertoo, että mikä se siinä inspiroi.

Kuva on otettu 12.7.2016 Lopella kantatie 54 varrella Kormussa Lopen kantatien ja Tiilitehtaantien risteyksessä.

Kameran objektiivi osoittaa kohti etelää.

Haarapääskyt langalla

Haarapääsky oli aikoinaan mökkimme vakiovieras kesäisin. Se ilmestyi sinne huhti- toukokuun tietämissä ja rakensi pesän mökin pihalla olevan vanhan ladon kurkihirren päälle. Kun syksy saapui, haarapääsky lensi lämpimille seuduille jonnekin Afrikkaan. Seuraavana keväänä se sitten saapui takaisin.

Nyt kuitenkin on kulunut vuosia siitä, kun haarapääsky viimeksi on rakentanut pesän kurkihirren päälle. Itse asiassa haarapääsky on pysytellyt poissa kesämökiltämme niin kauan, että se jo alkoi unohtua.

Kaikeksi onneksi se ei ole kuitenkaan aivan kokonaan kadonnut. Päivänä muutamana vähän aikaa sitten kesämökillemme ilmestyi kokonainen haarapääskypoikue. Poikaset asettuivat istumaan sähkölangalle, missä ne suu ammollaan odottelivat, kun kiireinen emolintu rahtasi niille syötävää. Aika ajoin poikasetkin pyrähtivät lentoon, mutta palasivat hetken kuluttua takaisin langalle odottelemaan uutta ruoka-annosta.

Mitenkä yleinen haarapääsky sitten nykyään on? Pertti Koskimiehen Lintujen Suomi (Bookwell Oy, Porvoo 2015) -nimisen kirjan mukaan haarapääskyn pesimäkanta on 100 000 - 150 000 paria. Haarapääsky siis on Suomessa erittäin yleinen lintu.

Pesimäkannan suuresta määrästä huolimatta laji kuitenkin on taantumassa. Esimerkiksi nettisivusto Lintuatlas ( http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit) tietää kertoa, että haarapääskyn kannanarvio 1940 ja 1950 -luvuilla oli vielä noin
280 000 paria.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 13.7.2016.

Kuva on otettu Lopen Kaakkomäenkulmalla olevalla mökillämme 6.7.2016.

Barn swallows

A few days ago I climbed up on the roof of our summer cottage and  took a photo of the barn swallow and its chicks, who were sitting on the electrical wire.

Our summer cottage is located in Loppi, Finland.

Jäniksen poikasia pihalla

Metsäjänis ei tee pesää. Se synnyttää poikasensa kasvillisuuden suojaan tai muuhun sellaiseen paikkaan, mistä poikasten luontaiset viholliset eivät hevin saa niitä saaliikseen.

Eräs metsäjänis ilmeisesti ajatteli, että sen luontaiset viholliset eivät hevin ilmesty kesämökillemme. Ensin se itse alkoi liikkua siinä mökin pihapiirissä. Eikä kulunut kovin pitkää aikaa, kun pihapiirissä alkoi liikkua myös jäniksenpoikasia, ensin yksi, sitten kaksi. Vähän ajan kuluttua siihen ilmestyi kolmaskin.

Minulla on vahva epäilys, että jänis oli synnyttänyt poikasensa kesämökkimme alapohjan alle.

Aluksi jänikset olivat todella säikkyjä. Ne loikkivat vinhaa vauhtia mökkiä ympäröivään metsään, kun niitä yritti lähestyä. Ajan mittaan ne alkoivat kuitenkin tottua ihmisiin eivätkä juurikaan piitanneet pihamaalla liikuskelijoista.

Sitten eräänä aamuna huomasin, että kettu se mennä jölkötteli pihamaamme poikki.

Nyt pihamaalla liikkuu enää kaksi jäniksen poikasta.

Onkohan niin, että kettu on onnistunut nappaamaan suihinsa yhden niistä.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 29.6.2016.

Kuva on otettu kesämökillämme Lopen Kaakkomäenkulmalla 2.5.2016.

Talitintinpoika ja huhu

Juolahtipa tuossa mieleeni kysyä, että mitä mahtaa olla yhteistä talitintinpojalla ja huhulla.

No, ennen kuin talitintinpoika syntyy, se on muna.

Sen jälkeen sitä jonkin aikaa haudotaan. Sitten se saa siivet ja se alkaa lentää.

Samoin on huhunkin laita.

Se on myös kuin muna. Aluksi sitäkin haudotaan. Sen jälkeen sekin saa siivet ja myös se alkaa lentää.

Kummallista vain on, että huhu osaa lentää siinäkin tapauksessa, että ei edes olisi totta.

Sellaiseen suoritukseen ei talitintinpoika kykene. MJA

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 15.6,2016,

Kesä meillä kaikilla

Käki on huithapeli

Luin viime sunnuntaina Hesarin verkkoversiosta (HS 29.5.2016, Kotimaa -osasto) jutun käestä. Jutun otsikko kuului seuraavasti: "Käkien määrä lisääntyy - huithapeli koiras on lajin pelastus."

Hiukan ihmettelin, miksi juuri koiraan käyttäytymistä sanotaan huithapeliksi.

Hesarin haastatteleman biologian lehtori Jarkko Rutilan selitys oli, että koiraskäki parittelee kaikenlaisten (käki)naarasmuotojen kanssa, jolloin "käen perimä pysyy käkenä."

Ymmärtääkseni siis tuo parittelu kenen kanssa tahansa oli sitä huithapelia käyttäytymistä.

Aika hauskasti ajateltu, mutta minusta tuo selitys kyllä syyllistää koirasta epäoikeudenmukaisesti. Jos nimittäin koiraat parittelevat kaikenlaisten naarasmuotojen kanssa, niin eivätkö naaraatkin vastaavasti sitten parittele kaikenlaisten koirasmuotojen kanssa. Ja jos naaraat parittelevat kaikenlaisten koirasmuotojen kanssa, niin eivätkö naaraat ole aivan yhtä huithapeleja kuin koiraatkin.

Ja eivätkö juuri käkinaaraat muni muniaan muiden lintujen pesiin ja laiminlyö omaa huolenpitovelvollisuuttaan jättämällä poikasensa toisten kasvatettavaksi? Minusta sekin on vähän huithapelia hälläväliähommailua.

Taitavat olla tasa-arvoisesti huithapeleja hälläväliätyyppejä molemmat - sekä koiraat että naaraat. MJA

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 1.6.2016

Kuva on otettu Lopen Luutasuolla 17.5.2016