Osa laulujoutsenista voi jättää muuttomatkan väliin

Laulujoutsen tekee muuttomatkansa sinne, missä jää ja sula vesi kohtaavat.

Kevätmuuton aikaan maalis- huhtikuussa joutsen siirtyy kohti pohjoista siinä tahdissa, kun järvet ja joet alkavat vapautua jääpeitteestä. Syysmuutto noudattelee samaa logiikkaa mutta muuttosuunta vain on päinvastainen: sitä mukaa, kun vedet saavat jääpeitteen, joutsenkin siirtyy vähitellen kohti etelää.

Mutta nykyään talvet varsinkin täällä Etelä-Suomessa voivat olla sellaisia, että vedet eivät saa lainkaan jääpeitettä. Silloin käy niin, että ainakin osa laulujoutsenista jää koko talvikaudeksi tänne. Tarve vaivalloisen muuttomatkan tekemiseen vähenee, koska ravintoa on helposti saatavissa täälläkin.

Saammepa nähdä, miten kuvan joutsenet, jotka juuri tällä hetkellä viihtyvät Riihimäen Sammalistonsuolla, siellä viihtyvät.

Juttu ja kuva on julkaistu 21.11.2018 Aamuposti, Viikko, Riihimäki ja Hyvinkää -lehdessä.

Harakka - tuo arkipäiväinen lintu

Harakasta voidaan sanoa, että se on äärimmäisen arkipäiväinen lintu. Me emme juurikaan pane sitä merkille ja jos satumme panemaankin, niin yleensä sitten jotenkin vähän kielteisessä mielessä. Kun sanomme, että jokin asia menee harakoille, niin sitten se menee hukkaan, hyödyttömään tarkoitukseen. Kukapa ei tuntisi sananpartta, jonka mukaan lämpö menee harakoille. Jo pelkkä harakan räkättävä ääni on sekin merkinnyt sitä, että vastoinkäymisiä on luvassa.

On harakkaan silti liitetty myönteisiäkin uskomuksia. Joskus vastasyntyneelle lapselle tehtiin harakkapaita. Sitä pidettiin vastasyntyneen päällä kolme vuorokautta. Sitten paita pantiin aidanseipääseen ja annettiin ajan kuluessa lahota siinä. Uskottiin, että näin menetellen taudit eivät tarttuneet lapseen vaan harakkaan. Lapsi siis pysyi terveenä ja harakka toimi eräänlaisena sijaiskärsijänä.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 7.11.2018.