Lintujen pesimisrauhaa ei saa häiritä

Tummavetisellä suolammella oli hetteikkömäinen hyllyväpintainen saari, joka sijaitsi runsaan 50 metrin etäisyydellä lammen rantaviivasta. Saaren pinta oli niin pehmeä, että ihminen ei siellä kyennyt kuljeksimaan, mutta lintujen pesäpaikaksi se kelpasi erinomaisesti. Esimerkiksi lokit ovat jo vuosien ajan pesineet saarella, ja niin ne ovat tehneet tänäkin keväänä.

Tänä keväänä kuitenkin myös kuikka oli rakentanut saareen pesänsä.

Se oli minun mielestäni niin mielenkiintoinen tapahtuma, että halusin ottaa kuvan pesivästä kuikasta.

Mutta asiahan on niin, että lintuja ei ole lupa häiritä pesimisaikana. Sen vuoksi pesivistä linnuista ei lähietäisyydeltä saa mennä ottamaan kuvia.

Miten siis ottaa kuva pesivästä kuikasta ilman, että häiritsee sen pesimisrauhaa?

Toimin seuraavasti: kiinnitin digikameraani objektiivin, jonka polttoväli, jos se olisi ollut kiinnitettynä kinofilmikameraan, oli 500 millimetriä. Digikamerani kenno on 1,5 kertaa pienempi kuin yksi kinofilmin kuvaruutu, mistä johtuen objektiivin polttovälin kinovastaavuus kasvaa puolitoistakertaiseksi eli 750 millimetriksi. Lisäksi kiinnitin objektiivin ja kameran väliin telekonverterterin, joka vielä pidensi objektiivin polttovälin 1,4 kertaiseksi. Tämän jälkeen objektiivini polttovälin kinovastaavuus oli 1050 millimetriä (=1,5 x 1,4 x 500).

Näin pitkällä polttovälillä voi kuikasta runsaan 50 metrin päästä ottaa kohtalaisen hyviä lähikuvia ilman, että tulee häirinneeksi pesivää lintua.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 23.5.2018.

Nuori vasa asteli emän rinnalla Toivansuolla

Tässä päivänä muutamana eksyin Tervakosken Vähikkälässä sijaitsevaan Toivansuon lintutorniin.

Toiveena oli yrittää ottaa valokuva läheisen Alasjärven tietämillä pesivästä sääksestä, joka aina silloin tällöin käy kalastelemassa Toivansuolla olevilla lammilla.

Sääksi jäi kuitenkin sivurooliin tällä kertaa.

Suota halkovan joen läntisellä puolella nimittäin käyskenteli hirvilehmä ja vasa, joka kuvan ottamishetkellä jokseenkin varmasti oli korkeintaan viikon ikäinen.

Tavanomaisesti hirvi vasoo keväällä tai aikaisin kesällä. Tässä tapauksessa hirvilehmän mukana kulki yksi vasa.

Varsin tavanomaista kuitenkin on, että hirvilehmä synnyttää kaksi ja joissakin tapauksissa kolmekin vasaa.

Hirvenvasa kulkee emänsä mukana syntymistään seuraavaan kevääseen asti, jolloin emä ennen uutta vasomista vieroittaa lähes täysikasvuisen hirven kokoiseksi kasvaneen vasan.

Siis ensi keväänä tämäkin vasa saa alkaa tulla toimeen omillaan.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 9.5.2018.