Peipponen Sammalistonsuolla

Peipponen Sammalistonsuolla

Piipahdin viime viikolla Riihimäen Sammalistonsuolla. Suureksi yllätyksekseni bongasin siellä peipposen, tuon keväisen linnun, josta vanhan ja tunnetun lorun mukaan on puolikuuta kesään.
Siellä se lenteli viherpeippojen ja urpiaisten parvessa ja kävi einehtimässä lintujen ruokailupaikalla, joka oli perustettu Sammalistonsuolla olevan lintujen havaintokummun viereen.

Peipponen on yksi Suomen yleisimmistä linnuista, mutta mitenkä yleistä on, että se jää talvehtimaan Suomeen?

Yleensähän peipponen viettää talviajat jossakin Länsi-Euroopassa tai eteläisessä Skandinaviassa. Mutta pieni osa peipoista saattaa jäädä talveksi Suomen etelärannikolle ja paikoin vähän pohjoisemmaksikin. Ei se kuitenkaan aivan jokapäiväinen ilmiö taida olla, että peippo talvehtii Riihimäen leveyksillä.

Sitä paitsi, on ihan mahdollista, että ilmaston lämpenemisen vuoksi tulemme vastaisuudessakin näkemään yhä useammin Suomessa talvehtivia peipposia.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 21.1.2018.

Lintu, joka osaa laskea

Naakkaa pidetään lintumaailman älykkönä.

Ylen nettisivulla on julkaistu 29.8.2013 (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/…/29/lintujen-alykko-1010) tarina naakasta, tuosta lintumaailman älyköstä. Tarinan mukaan naakka osaa laskea viiteen ja Helsingin rautatientorilla oleskelevat naakat jopa osaavat erottaa kaukojunat lähijunista aseman kaiuttimista kuuluvien kuulutusten perusteella.

Mutta mistä tämä tiedetään?

Jutussa kerrotaan seuraava tilanne: Naakka havaitsee, että viisi henkilöä menee sisälle piilokojuun mutta vain neljä tulee sieltä ulos. Tällöin naakka tarinan mukaan pysyttelee poissa piilokojun läheisyydestä, koska tietää, että yksi henkilö on vielä sisällä kojussa. Naakka siis selvästikin osaa laskea viiteen.

Mutta entä sitten se, että Helsingin rautatientorin naakat osaavat erottaa kaukojunat lähijunista kuulutusten perusteella?

No, tarinan mukaan kaukojunien nokkaan liiskaantuu runsaasti naakan ravinnoksi kelpaavia hyönteisiä, mikä sinänsä tietenkin onkin ihan ymmärrettävää. Tarina kuitenkin antaa ymmärtää, että naakat oppivat kuulutusten perusteella päättelemään, lähestyykö Helsingin rautatieasemaa runsaan hyönteiskuorrutuksen peitossa oleva kaukojuna vaiko vähäisemmän hyttyskuorrutuksenpeitossa oleva lähijuna.

Mitähän tuohon sanoisi?

Enpä sano muuta kuin uskokoon ken tahtoo.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 17.1.2018.

Ennustaako punatulkku talvea

Lintutieteilijä K.E. Kivirikko kertoo kirjassaan Suomen linnut (WSOY 1947), että syksyn tullen punatulkkujen sanotaan ilmestyvän ihmisasuntojen läheisyyteen ja että tämä ennustaa talvea.

En kuitenkaan ole ihan varma siitä, että punatulkkujen ilmestyminen ihmisasuntojen läheisyyteen ainakaan nykyään kertoisi mitään talven tulemisen ajankohdasta. Asia nimittäin on niin, että punatulkut ovat jo kauan sitten ilmestyneet ruokintapaikalle, jonka taas tänäkin syksynä olen perustanut Lopella olevan kesämökkimme puutarhaan. Talvi se vain ei vielä ole tänne tullut. Vuoden 2017 loppupuoli on näillä seuduilla ollut yhtä pitkää, hämärää ja harmaata syksyä.

Taitaa olla niin, että Kivirikon kirjan ilmestymisen aikaan vuonna 1947, jolloin ei puhuttu mitään ilmaston lämpenemisestä, sekä talvi että punatulkut tulivat ajallaan. Nykyään on niin, että punatulkut kyllä tulevat ajallaan mutta talvi ei. Mutta onhan se hyvä, että edes punatulkut tulevat tuomaan väriä muuten niin harmaaseen ja pitkäksi venähtäneeseen syksyyn.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 3.1.2018.