Viime viikko oli omistettu joutsenille

Voidaan sanoa, että viime viikko oli omistettu joutsenille.
Syitä tähän on kaksi.

Ensinnäkin Birdlife Suomi järjesti viime viikonvaihteessa joutsenbongauksen, jonkalaisen se on järjestänyt myös vuosina 2012-2014.

Bongauksen tarkoitus on selvittää Suomessa syysmuutolla levähtävien joutsenten lukumäärä. Lisäksi pyritään keräämään tietoa joutsenten muuttoreiteillä olevista sähkölinjoista, joihin joutsenet muuttomatkoillaan varsin usein törmäävät.

Laulujoutsen oli viime viikolla esillä uutisotsikoissa myös sen vuoksi, että sen pesintä epäonnistui tänä vuonna Pohjois-Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-9902814). Ylen 27.10.2017 päiväämän uutisen mukaan suurissa muuttoparvissa on laskettu olleen vain muutamia kymmeniä poikasia. Syynä pesinnän epäonnistumiseen ilmeisesti ovat alkukesän kylmät säät, minkä vuoksi joutsenten pesintä on viivästynyt ja sen vuoksi epäonnistunut.

Voitaneen kuitenkin sanoa, että joutsenen pesitä ei ole epäonnistunut ainakaan Riihimäen Sammalistonsuolla eikä Hämeenlinnan Hattelmalanjärvellä, joissa kummassakin seurailin joutsenpoikueiden kehittymistä. Sammalistonuolla eleli silloin poikkeuksellisen suuri joutsenperhe, jossa emolintujen lisäksi oli kahdeksan poikasta. Hattelmalanjärvellä majailleessa joutsenperheessä puolestaan oli kuusi poikasta, mikä sekään ei ole aivan vähäinen määrä.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 1.11.2017.

Peltomaisemat ovat nyt apeita

Syyskesä on ollut sateinen. Tämän vuoksi Riihimäen, Hyvinkään ja Lopen seutujen peltomaisemat ovat paikka paikoin jotenkin apean näköisiä. Monilla pelloilla sato vielä nyt lokakuun puolessa välissä on korjaamatta, ja todennäköistä on, että korjaamatta se jääkin. Jos nimittäin satoa ei lokakuun puoleenväliin mennessä ole saatu korjattua, se on käytännössä menetetty.

Mutta minkä mikä on syynä tähän?

Syynä ovat sateet. Sateiden pehmittämät pellot hankaloittavat korjuuta, koska ne eivät kunnolla kanna raskaita leikkuupuimureita. Kostea vilja saattaa myös tukkia puimurit niin, että ne eivät toimi kunnolla. Lisäksi sadon kuivatuskustannukset saattavat viljan suuren kosteuden vuoksi nousta niin korkeiksi ja sadon laatu olla niin huono, että on halvempaa jättää sato kokonaan korjaamatta.

Mutta voisivathan asiat olla huonomminkin. Me täällä Suomessa emme sentään ole kokeneet Karibian hurrikaani-ilmiötä, joka on tuhonnut lähestulkoon kokonaisia kaupunkeja.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 18.10.2017.

Alli noutaa ravintonsa pinnan alta

Mitä yhteistä on esimerkiksi allilla, tukkasotkalla ja telkällä?

Yhteistä niille on se, että ne kaikki ovat kokosukeltajasorsia.

Allin, tukkasotkan ja telkän kutsuminen kokosukeltajasorsiksi onkin hyvin osuvaa, koska ne kaikki noutavat ravintonsa sukeltamalla kokonaan veden pinnan alle.

Toisin kuin kokosukeltajat puolisukeltajasorsat hakevat ravintonsa matalista vesistä siten, että ne painavat vain nokkansa ja ruumiinsa etuosan veden pinnan alle, jolloin niiden pyrstöosa jää pystyyn veden pinnan yläpuolelle. Tutuimmat esimerkit puolisukeltajista varmaankin ovat sinisorsa ja joutsen.

Mitä sitten erityisesti tulee alliin, varmimmin sen voi näillä leveyksillä bongata muuttoaikaan. Pesintäaikaan kesällä sen Suomessa voi parhaiten bongata Lapin järvillä ja lammilla.

Viime viikolla bongasin allin, ensin Toivansuolla ja sitten myös Sammalistonsuolla.

Kuva allinaaraasta on otettu Tervakosken Toivansuolla 29.9.2017.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 4.10.2017.