Jäniksen poikasia pihalla

Metsäjänis ei tee pesää. Se synnyttää poikasensa kasvillisuuden suojaan tai muuhun sellaiseen paikkaan, mistä poikasten luontaiset viholliset eivät hevin saa niitä saaliikseen.

Eräs metsäjänis ilmeisesti ajatteli, että sen luontaiset viholliset eivät hevin ilmesty kesämökillemme. Ensin se itse alkoi liikkua siinä mökin pihapiirissä. Eikä kulunut kovin pitkää aikaa, kun pihapiirissä alkoi liikkua myös jäniksenpoikasia, ensin yksi, sitten kaksi. Vähän ajan kuluttua siihen ilmestyi kolmaskin.

Minulla on vahva epäilys, että jänis oli synnyttänyt poikasensa kesämökkimme alapohjan alle.

Aluksi jänikset olivat todella säikkyjä. Ne loikkivat vinhaa vauhtia mökkiä ympäröivään metsään, kun niitä yritti lähestyä. Ajan mittaan ne alkoivat kuitenkin tottua ihmisiin eivätkä juurikaan piitanneet pihamaalla liikuskelijoista.

Sitten eräänä aamuna huomasin, että kettu se mennä jölkötteli pihamaamme poikki.

Nyt pihamaalla liikkuu enää kaksi jäniksen poikasta.

Onkohan niin, että kettu on onnistunut nappaamaan suihinsa yhden niistä.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 29.6.2016.

Kuva on otettu kesämökillämme Lopen Kaakkomäenkulmalla 2.5.2016.

Talitintinpoika ja huhu

Juolahtipa tuossa mieleeni kysyä, että mitä mahtaa olla yhteistä talitintinpojalla ja huhulla.

No, ennen kuin talitintinpoika syntyy, se on muna.

Sen jälkeen sitä jonkin aikaa haudotaan. Sitten se saa siivet ja se alkaa lentää.

Samoin on huhunkin laita.

Se on myös kuin muna. Aluksi sitäkin haudotaan. Sen jälkeen sekin saa siivet ja myös se alkaa lentää.

Kummallista vain on, että huhu osaa lentää siinäkin tapauksessa, että ei edes olisi totta.

Sellaiseen suoritukseen ei talitintinpoika kykene. MJA

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 15.6,2016,

Kesä meillä kaikilla

Käki on huithapeli

Luin viime sunnuntaina Hesarin verkkoversiosta (HS 29.5.2016, Kotimaa -osasto) jutun käestä. Jutun otsikko kuului seuraavasti: "Käkien määrä lisääntyy - huithapeli koiras on lajin pelastus."

Hiukan ihmettelin, miksi juuri koiraan käyttäytymistä sanotaan huithapeliksi.

Hesarin haastatteleman biologian lehtori Jarkko Rutilan selitys oli, että koiraskäki parittelee kaikenlaisten (käki)naarasmuotojen kanssa, jolloin "käen perimä pysyy käkenä."

Ymmärtääkseni siis tuo parittelu kenen kanssa tahansa oli sitä huithapelia käyttäytymistä.

Aika hauskasti ajateltu, mutta minusta tuo selitys kyllä syyllistää koirasta epäoikeudenmukaisesti. Jos nimittäin koiraat parittelevat kaikenlaisten naarasmuotojen kanssa, niin eivätkö naaraatkin vastaavasti sitten parittele kaikenlaisten koirasmuotojen kanssa. Ja jos naaraat parittelevat kaikenlaisten koirasmuotojen kanssa, niin eivätkö naaraat ole aivan yhtä huithapeleja kuin koiraatkin.

Ja eivätkö juuri käkinaaraat muni muniaan muiden lintujen pesiin ja laiminlyö omaa huolenpitovelvollisuuttaan jättämällä poikasensa toisten kasvatettavaksi? Minusta sekin on vähän huithapelia hälläväliähommailua.

Taitavat olla tasa-arvoisesti huithapeleja hälläväliätyyppejä molemmat - sekä koiraat että naaraat. MJA

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 1.6.2016

Kuva on otettu Lopen Luutasuolla 17.5.2016