Blue moon

Tätä maisemaa katsellessani mieleeni juolahti laulu, joka varmaankin aika monelle meistä on tuttu: Blue moon, you saw me standing alone. Eli vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa: sininen kuu, täällä mä steppailen yksikseni.

Mutta mikä se oikeastaan on tämä sininen kuu?

No ainakaan se ei ole kuu, joka väriltään olisi sininen. Näin asia on siitäkin huolimatta, että googlen kuvahaku antaa tulokseksi runsaasti väriltään sinisiä kuita, kun kirjoitat hakukenttään sanat sininen kuu taikka blue moon.

Viimeksi meillä oli mahdollisuus nähdä sininen kuu täyden kuun aikaan 31 heinäkuuta 2015.

Miksi sitä sanottiin siniseksi, vaikka väriltään se oikeastaan oli aivan samanlainen kuin kuu yleensäkin on?

No, tuota heinäkuun viimeisen päivän täysikuuta edeltävä täysikuu ilmestyi taivalle 2. heinäkuuta 2015. Viime heinäkuussa meillä siis oli mahdollisuus nähdä kaksi täyttä kuuta saman kuukauden aikana.

Juuri tästä on kysymys, kun puhutaan sinisestä kuusta. Siis jos täysikuu ilmestyy taivaalle kahdesti saman kuukauden aikana, sitä jälkimmäistä täysikuuta kutsutaan siniseksi kuuksi.

Mutta miten on mahdollista, että joskus silloin tällöin voimme nähdä kaksi täyttä kuuta saman kuukauden aikana?

Syy on se, että kuun vaiheet ja kalenterivuosi jossakin määrin eroavat toisistaan. Tämä eroavuuden vuoksi me yleensä näemme täyden kuun kerran kuukaudessa, mutta kerran kolmessa vuodessa voimme nähdä kaksi täyttä kuuta saman kuukauden aikana.

Tässä kuvassa oleva kuu ei ole sininen kuu, sillä se on kuvattu 26.10.2015. Tämän vuoden lokakuussa täysikuu ilmestyy taivaalle vain yhden kerran. Eikä tämä oikeastaan ole edes täysikuu, sillä täysikuu ilmestyy möllättämään taivaalle vasta huomenna 27.10.2015. Mutta kuvan tunnelma on kyllä aika sininen eli blue. MJA

Kuva on otettu Valajärven rannalla jossakin Rengon ja Janakkalan rajamailla.

Kesämökki

Kesämökkimme oli kutakuinkin luonnontilassa kesällä 1977, jolloin tämä kuva on otettu.

Mökki oli silloin ollut asumattomana ja tyhjillään seitsemän vuotta. MJA

Pohjan portit avoinna

Oli keskiviikko 7. lokakuuta 2015 Riihimäen Sammalistonsuolla. Pohjan portit olivat sepposen selällään luoteesta aina itään asti.

Pohjan portit, mitä ne ovat?

No, suomalaisessa kansanperinteessä revontulia saatetaan kutsua nimellä Pohjan portit.

Sanotaan, että matkalainen tietää olevansa lähellä Pohjolaa, kun näkee yössä loimottavat pohjoiset roihut eli revontulet. MJA

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 21.10.2015

Tukkakoskelo

Olipa kerran sankka metsä, metsän keskellä lampi ja lammella tukkakoskelo.

Sitten tuli moto ja parturoi sen sankan metsän siitä lammen ympäriltä.

Niin hävisi sankka metsä. Eikä lammellakaan ole sen koommin nähty tukkakoskeloa.

Että sen pituinen se tarina.

Kuva tukkakoskelosta on otettu 10.7.2010 Lopen Keravanlammilla, joka sijaitsee Lopen Kaakkomäellä olevan kesämökkimme läheisyydessä. MJA

Kamera laukkuun ja menoksi

Eilen kuuntelin aikani kuluksi radiota. Siellä joku pohjoisessa Suomessa asuva kaveri - nimeä en valitettavasti tullut painaneeksi mieleen - selitti, ettei koskaan varmuudella ennusta, voiko tulevana yönä nähdä revontulia. Mutta nyt tänään hän sanoi tekevänsä poikkeuksen. Hänen mukaansa oli jotakuinkin varmaa, että ensi yönä nähtäisiin revontulia.

Siinä vähän ennen iltakahdeksaa avasin netistä sivunhttp://aurora.fmi.fi/public_service/, ja havaitsin, että Nurmijärven geofysiikan observatoriossa niin sanotusti tolpat olivat tapissa.

Ei siinä sitten muuta kuin kamera laukkuun ja kolmijalka kainaloon ja menoksi.

Päädyin jonnekin Lopen Ojajärven länsirannalle kuvaamaan, miten pohjoiset tulet leimusivat taivaalla. MJA

Kuva on otettu 7.10.2015.

Anttilan etsimeen osunut ilves – kahdesti

Riihimäkeläisen luontokuvaajan Matti Anttilan haaveena on, 

että joku päivä kameran etsimeen astuisi susi. Eläinten lisäksi

Anttila kuvaa paljon maisemia sekä luonnonilmiöitä, kuten

ukonilmoja ja revontulia.

Hyvä luontokuvaaja pitää kameran laukaisuvalmiina.

Viikkouutisten luontokuvista ja -jutuista tuttu riihimäkeläinen Matti Anttila innostui aikoinaan ottamaan kameran mukaan metsäretkille. Syttyi kipinä luontokuvaukseen. Suurin osa Anttilan kuvista on otettu Lopen Kaakkomäellä miehen kesämökin lähistöllä.
– Siellä saa upeita maisemakuvia. Hienoja kuvia olen kuvannut myös Lopen Luutasuolla, Riihimäen Sammalistonsuolla ja Tervakosken Toivonsuolla.

Suolla asteleminen saattaa tosin vaatia veronsa. Nauraen hän kertoo kerran molskahtaneensa suohon kainaloitaan myöten eräänä syystalvena.
– Onneksi siinä oli puunkäkkärä, jonka avulla sain kiskottua itseni ylös. Harmitti vain kun kamera meni rikki.

Maisemien lisäksi Anttila tykkää kuvata luonnonilmiöitä: revontulia, ukkosmyrskyjä, superkuuta.
– Superkuulla tarkoitetaan ilmiötä, jossa kuu on lähellä maata, noin 356 000 kilometrin päässä maan keskipisteestä. Syntyy optinen harha, jolloin kuu on 14 prosenttia kirkkaampi kuin tavallisesti.

Hienoimmat hetket liittyvät useimmiten eläimiin. Kuten sekin aamuinen kahvihetki mökin pihamaalla, kun ilves pysähtyi viereiselle metsätielle, 30 metrin päähän tuijottamaan kahvinjuojaa.
– Minulla on tapana pitää mukana kameraa jalustalle valmiiksi asennettuna, joten ehdin ottaa muutaman kuvan ennen kuin ilves juoksi tiehensä. Sen täytyi olla nuori yksilö. Vanhemmat ovat paljon arempia.

Ilveksiä on tavattoman vaikea nähdä ja ihminen voi kulkea koko ikänsä metsissä niitä koskaan näkemättä. Anttila on saanut kuvia ilveksestä mökkinsä lisäksi myös Toivansuolla.
– Olin silloin lintutornissa, joten ilves ei huomannut minua. Mutta heti kun suljin loksahti, juoksi se tiehensä.

Sellaiset hetket ovat hienoja.
– Onhan karhujakin hieno kuvata, mutta niitä kuvataan tavallisesti piilokojusta haaskalla. Se ei ole haastavaa. Kuka tahansa saa hyviä kuvia, kunhan karhu tulee vain paikalle. Yllättävät tilanteet ovat paljon hienompia.

Hyvä luontokuvaaja pitääkin kameransa aina laukaisuvalmiina.
– Kun tilanne on päällä, ei siinä ehdi ruveta kaivelemaan kameraa esille. Tilanteet menevät muuten ohitse.

Jutun on kirjoittanut Mia Lagström ja se on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 7.10.2015.

Kyhmyjoutsen lensi Raippaluodossa

Jos täällä Riihimäen, Hyvinkään tai Lopen seudulla bongaat suurikokoisen valkoisen joutsenen, kysymyksessä suurella todennäköisyydellä on laulujoutsen, tuo Suomen kansallislintu.

Jos sen sijaan kuljeskelet esimerkiksi Turun saaristossa tai vaikkapa Pohjanlahden rannikkoseudulla ja siellä bongaat suurikokoisen valkean joutsenen, kysymyksessä voi hyvinkin olla kyhmyjoutsen, joka meidän kotikulmillamme täällä Hämeessä on huomattavasti harvinaisempi kuin laulujoutsen mutta joka rannikkoseuduilla on lähestulkoon yhtä tavallinen näky kuin laulujoutsenkin.

Mutta miten erottaa laulujoutsenen kyhmyjoutsenesta, jota Suomessa vieraslajiksikin on kutsuttu.

Kyhmyjoutsenella on oranssiin vivahtava punertava nokka, jonka tyvessä nokan yläpuolella on musta kyhmy. Laulujoutsenen nokka puolestaan on kärjestä musta ja tyvestä kirkkaan keltainen.

Kuvassa oleva kyhmyjoutsen lentää Mustasaaren Raippaluodossa, siis rannikkoseudulla. MJA

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 7.10.2015.

Kuva on otettu 23.9.2015 Mustasaaen Raippaluodossa pisteessä N63.35917, E21.29663.

Sain viestin

Sen mukaan sivulla "Matin luontokuvat" olevaa 28.9.2015 julkaistua kuvaa Lopen kirkon tornista ei mitenkään ole voitu ottaa noin 6,5 kilometrin etäisyydeltä.

Kuva on otettu Lopen Ojajärven pohjoisrannalta, jonne valaistu kirkontorni varsin hyvin varhain aamuyöllä näkyi. Kuva on otettu 28.9.2015 polttoväliltään 500 millin objektiivilla, joka oli kiinnitettynä ns. pikkukennoiseen kameraan. Kameran rajauskerroin oli 1,5. Polttoväli vastaa näin ollen 750 milliä (=1,5x500). Etäisyyyden mittasin netissä olevasta Fonectan kartasta, ja sen mukaan etäisyys linnuntietä mitattuna oli n. 6,5 kilometriä. Lisäksi kuvaa on hieman suurennettu rajaamalla sitä kuvankäsittelyohjelmalla.

Samassa viestissä epäiltiin, samalla sivulla oleva 11.9.2015 julkaistu kuva harmaahaikarasta on manipuloitu siten, että harmaahaikara on lisätty kuvan taustaan kuvankäsittelyohjelmaa hyväksi käyttäen.

Ei ole lisätty. Riihimäen Sammalistonsuolla ollut harmaahaikara lähti ilmeisesti aivan sattumoisin lentämään suoraan minua kohti. Kuvan ottamisen hetkellä istuin autossa ja otin kuvan auton avoimesta sivuikkunasta. Tätäkin kuvaa on hieman suurennettu rajaamalla.

Olen kyllä harrastanut ns. manipulointiakin, mutta kuvatekstissä kerron aina, että kuva on tehty kuvankäsittelyohjelmaa hyväksi käyttäen.

Laitan tähän tuon moottoripyöräkuvan, joka niin sanotusti on manipuloitu. Laitan oheen myös ne kuvat, joita kuvan tekemiseen on käytetty.

Tuossa seuraavassa jutussa "Närhi lentää triplana" kerron ajatuksiani kuvien manipuloinnista. MJA