Taas Toivansuolla

Eipä olisi tarvinnut mennä Pohjois-Savoon asti kuovia bongaamaan. On nimittäin niin, että yhtä varmasti kuin kevät tulee, tulee myös kuovi keväällä Toivansuolle.

Tänään (30.4.) bongasin sen siellä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. MJA

Nilsiän Lastukoski

Seisoskelin 25.4.2015 sankassa lumisateessa Nilsiän Lastukosken eteläpuolella Muuraisvirran rannalla. Siellä Muuraisvirran selällä uiskenteli yksinäinen isokoskelo.

Taisipa olla sorsalintu yhtä yllättynyt sankasta lumisateesta kuin minäkin. MJA

Kuva on otettu 25.4.2014

Pieni-Koikka

Pieni-Koikka on lampi, joka sijaitsee Siilinjärveltä Nilsiään johtavan kantatie 75:n eteläpuolella noin 11 kilometriä Siilinjärveltä koilliseen. Ajelin lammen ohi 25.4.2015 ja bongasin siellä tämän vuoden ensimmäisen kuovini.

Toisin kuin täällä Etelä-Suomessa järvet ja lammet Pohjois-Savossa eivät vielä aivan täysin ole vapautuneet jääpeitteestä. Pieni-Koikkakin oli suurelta osin maitomaisen ohuen jään peittämä. Kuovia jää vielä hyvin kannatteli, mutta ihmisellä ei enää vuoden tässä vaiheessa ollut jäälle mitään asiaa. MJA

Kuva on otettu Siilinjärvellä 25.4.2015.

Kaakkurilampi

Kaakkuri Lopen Luutalammilla

Kaikkitietävän netin mukaan lampi nimeltään Kaakkurilampi sijaitsee Utajärven kunnassa. Mielestäni Lopen Luutasuolla oleva Luutalampi voitaisiin kuitenkin hyvällä syyllä nimetä Kaakkurilammeksi. Näyttää nimittäin vahvasti siltä, että tänä vuonna kaakkuri on asettunut sinne asumaan.

Eikä kulumassa oleva vuosi ole ensimmäinen. Jo viime vuonna Luutalammella kaikui kaakkurin kaihoisa huuto. MJA

Vaaran paikka paratiisissa

Riihimäen Sammalistonsuo, joka sijaitsee Riihimäen pohjoisosassa kantatie 54:n tuntumassa, on tänä keväänä ollut todellinen lintumiehen paratiisi. Siellä on kuluvan kevään aikana bongattu esimerkiksi maakotka ja kattohaikara. Lisäksi Sammalistonsuo on saanut kokea oikean hanhi-invaasion. Kevään kuluessa siellä on viivähtänyt suuria metsä- ja tundrahanhiparvia, joiden seassa on ollut myös valkoposkihanhia ja jokunen lyhytnokkahanhikin.

Oheista kuvaa katsoessani mieleeni kuitenkin juolahti, että lintumiehen paratiisi ei lintujen kannalta ajateltuna ainakaan kaikilta osin ole mikään täysin vaaraton paikka.

Ja miksi ei?

Syy on seuraava: Kuvassa oleva tundrahanhiparvi on laskeutumassa Sammalistonsuolle kantatien 54:n eteläpuolella lähellä paikkaa, jossa on Pohjoisen Rautatiekadun ja kantatie 54:n risteys. Tuossa paikassa on kaksi toisilleen ristikkäistä sähkölinjaa, joista toinen on samansuuntainen kantatien 54:n kanssa ja toinen Pohjoisen Rautatiekadun kanssa. Lisäksi paikalla on katulamppuja, joiden välissä on sähköjohtoja. Sähköjohtojen verkosto, joka sijaitsee suurin piirtein lintujen lentokorkeudella, siis on melkoisen tiheä. Tämän verkoston  keskeltä kevätmuuttoa tekevät joutsenet ja hanhet laskeutuvat suolle ruokailemaan ja lepäilemään.

Kuten hyvin tiedämme, useat joutsenet, hanhet ja monet muutkin linnut menettävät vuosittain henkensä sen vuoksi, että ne törmäävät sähkölinjoihin. Itse en toistaiseksi ole havainnut tässä paikassa yhtään törmäystä, mutta mitenkään mahdotonta ei ole, että törmäyksiä hyvinkin voisi tapahtua.

Asiaa ainakin jonkin verran auttaisi se, että sähkölinjoihin asennettaisiin varoituspalloja. Niistä olisi se apu, että lintujen olisi helpompaa havaita sähkölinjat. MJA

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 22.4.2015.

Voiko naaras olla koiras - vai jotakin aivan muuta

Vasemmalla koiraspuolinen ja oikealla naaraspuo-
linen käpytikka

Kesämökkimme pihapiiriin oli syksyn myötä ilmestynyt kaksi käpytikkaa. Toisella niistä oli takaraivossaan selvästi erottuva punainen täplä. Toisella tällaista täplää ei ollut. Punatäpläistä yksilöä kutsutaan koiraspuoliseksi käpytikaksi. Sitä toista, jolta täplä puuttuu, kutsutaan naaraspuoliseksi.

Tikkojen touhuja tarkkaillessani mieleeni yhtäkkiä juolahtaa Elina Tanskasen Hesarissa 1.12.014 (päivitetty 2.12.2014) päivätty kolumni, jonka otsikko kuuluu seuraavasti: "Tyttö voi olla poika - tai jotain aivan muuta."

Kolumnin ensimmäisessä kappaleessa Tanskanen toteaa selittävänsä lapsilleen, että tyttö voi kokea olevansa poika ja poika voi kokea olevansa tyttö. Tanskasen mukaan voi olla myös niin, että ihmisestä tuntuu siltä, ettei hän ole kumpaakaan vaan jotain aivan muuta.

Kysyn tässä kuitenkin, voiko tyttö, joka kokee olevansa poika, todella olla poika. Tai voiko poika, joka kokee olevansa tyttö, todella olla tyttö? Taikka voiko ihminen, joka kokee olevansa aivan jotakin muuta kuin poika (mies) tai tyttö (nainen), todella olla jotakin muuta kuin joko poika (mies) tai tyttö (nainen)? Voidaanko ihmisen subjektiivista kokemusta omasta sukupuolisesta identiteetistään pitää objektiivisena näyttönä siitä, että hän sukupuoleltaan onkin jotain muuta kuin miltä hän ulkoiselta olemukseltaan luonnostaan näyttää? Kumpi tässä on virheellinen, se ulkoinen olemus vaiko subjektiivinen kokemus?

Se taisi olla Urho Kekkonen, joka aikoinaan totesi, että "niin on jos siltä näyttää." Minusta tuo on hyvä lähtökohta näissä nykyään niin muodikkaissa sukupuoli-identiteettiä koskevissa pohdiskeluissa. Tämän vuoksi vahvasti epäilen, ettei punatäpläinen käpytikka voi sukupuoleltaan olla mikään muu kuin koiras, eikä se, jolta täplä puuttuu, mikään muu kuin naaras. Samoin epäilen vahvasti, ettei ihminen, joka syntyessään saa pojan kehon, voi sukupuoleltaan olla mikään muu kuin poika, eikä ihminen, joka syntyessään saa tytön kehon, mikään muu kuin tyttö.

Kuva on tehty yhdistämällä kuvankäsittelyohjelmaa hyväksi käyttäen kaksi kuvaa toisiinsa.

Juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutusissa 10.12.2014.
Kuva on tehty yhdistämällä kuvankäsittelyohjelmaa hyväksi käyttäen kaksi kuvaa toisiinsa.

Riihimäen Sammalistonsuo

Kuvassa metsähanhia ja ainakin yksi tundrahanhi

Riihimäen Sammalistonsuo, joka sijaitsee Riihimäen pohjoisosassa kantatie 54:n tuntumassa, on tänä keväänä ollut todellinen lintumiehen paratiisi. Siellä on kuluvan kevään aikana bongattu esimerkiksi maakotka ja kattohaikara.

Sammalistonsuo on saanut kokea myös oikean hanhi-invaasion. Siellä on tämän kevään aikana viivähtänyt suuria metsä- ja tundrahanhiparvia, joiden seassa on ollut myös valkoposkihanhia ja jokunen lyhytnokkahanhikin.

Kuvan hanhet ovat metsähanhia, mutta jos tarkkaan katsoo, taitaapa metsähanhiparvesta löytyä ainakin yksi tundrahanhi. MJA

Kuva on otettu 13.4.2015 Riihimäen Sammalistonsuolla.

Tundrahanhi lintumiehen paratiisissa

Tundrahanhi

Kuvassa on tundrahanhi, joka lentää Riihimäen Sammalistonsuolla sijaitsevassa lintumiehen paratiisissa.

Kuva on otettu 13.4.2015 Riihimäen Sammalistonsuolla.

Ruskosuohaukka Toivansuolla

Janakkalan Tervakosken Toivansuolla esiintyvien lintujen lajivalikoima ei ole yhtä rikas kuin esimerkiksi Riihimäen Sammalistonsuolla esiintyvien lintujen lajivalikoima.

Toivansuo on kuitenkin siinä mielessä oivallinen paikka, että tietyt lintulajit pesivät siellä jokseenkin säännöllisesti joka vuosi. Jokseenkin varmasti siellä kuullee esimerkiksi kaulushaikaran, jonka kuva on jäljempänä tällä sivulla.

Toinen varma tapaus on ruskosuohaukka, jonka tänä keväänä bongasin siellä ensimmäistä kertaa 13.4.2015.

Kuva ruskosuohaukasta on otettu 25.6.2011 Janakkalan Tervakosken Toivansuolla.

Sinisuohaukka Toivansuolla

Sinisuohaukka pesii yleisimmin pohjoisessa Suomessa. Matkalla pesimäsijoilleen sinisuohaukan voi keväisin bongata esimerkiksi Janakkalan Tervakosken Toivansuolla. Myös syksyisin, kun sinisuohaukka on matkalla talvehtimispaikoilleen jonnekin Keski- tai Etelä-Eurooppaan, sen voi bongata Toivansuolla.

Koiraspuolinen sinisuohaukka (alempi kuva) on kuvattu 10.4.2015 ja naaraspuolinen sinisuohaukka (ylempi kuva) 9.9.2011 Janakkalan Tervakosken Toivansuolla.

Puhaltaja

Kaulushaikara on kuvattu Toivansuon lintutornissa

Janakkalan Tervakoskella

Kuten monasti aikaisemmin Puhaltaja on taas tänäkin vuonna tullut Tervakosken Toivansuolle. Sinne kun menee, sen voi melkoisella varmuudella kuulla. Ja jos oikein hyvä tuuri käy, sen voi jopa nähdä.

Puhaltajan virallinen nimi on kaulushaikara, jonka olen kuvannut 25.6.2011

Mottarainen pihamaalla

Kuvassa vasemmalla kottarainen ja oikealla mustarastas

Kauniina keskikesän päivänä muuan Ville istuskeli kavereittensa kanssa mökkinsä pihamaalla. Tulipa siinä lintu mustassa höyhenpuvussaan keikistelemään pihamaata ympäröivän kiviaidan päälle.

”Katsokaa pojat, kottarainen”, huudahti Ville.

Kaverit siinä katsoivat ensin toisiaan ja sitten Villeä.
”Ei se mikään kottarainen ole. Se on mustarastas”, totesi yksi kavereista.

Vierähti siinä sitten kotvan aikaa, kunnes Ville taas oli kavereittensa kanssa pihamaalla. Tälläkin kertaa pihalle tuli lintu mustassa höyhenpuvussaan.

”Katsokaa pojat, mustarastas”, sanoi Ville aikaisemmasta vahingostaan viisastuneena.

Jälleen kaverit katsoivat ensin toisiaan ja sitten Villeä.

”Ei se mikään mustarasta ole, se on kottarainen”, totesi yksi heistä vähän vahingoniloisena.

Villeä vähän harmitti. Mutta minkäs teet, kun lintujen lajimääritykset eivät oikein olleet hanskassa.

No, joka tapauksessa, tulipa lintu mustassa höyhenpuvussaan vielä kolmannenkin kerran Villen pihamaalle. Ja mitä sanoikaan Ville tällä kertaa?

”Katsokaa pojat, mottarainen.”

Nyt kaverit eivät vastanneet mitään. Mutta heidän olemuksensa näytti melko tarkkaan hämmentyneeltä kysymysmerkiltä.

”Niinpä niin, pojat” sanoi Ville, ”onpa se sitten kottarainen tai mustarasta, mutta onpa se kumpi tahansa, tästä lähin se on mottarainen.” MJA

Kuva on tehty yhdistämällä kuvankäsittelyohjelmalla kaksi kuvaa toisiinsa.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 8.4.2015

Aurinkoa odotellessa

Hiukan ovat olleet harmaita ja sateentuhruisia ilmat tänä keväänä ainakin täällä Riihimäellä. Toisin olivat asiat kaksi vuotta sitten.

Tämä kuva laulujoutsenesta on otettu 5.4.2012 eli jokseenkin tarkkaan kolme vuotta sitten Riihimäen Sammalistonsuolla. Kuten kuvasta näkyy, ilmat olivat hiukan seesteisemmät silloin. MJA

Laivamatka Turusta Tukholmaan

Jos haluat matkustaa laivalla Turusta Tukholmaan ja takaisin, sinulla on valittavana kaksi vaihtoehtoa: voit matkustaa päivällä tai sitten voit matkustaa yöllä.

Minä suosittelen, että teet matkan päiväsaikaan.

Mutta jos haluat matkustaa päiväsaikaan, sinulla on edelleen valittavana kaksi eri vaihtoehtoa: voit istuskella koko matkan ajan jossakin laivan monista ravintoloista ja nauttia emäspitoisia juomia tai sitten voit vain syödä tukevasti laivan seisovassa pöydässä ja sen jälkeen viettää runsaasti aikaa laivan ulkokannella.

Minä suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska silloin voi nähdä vaikkapa merimetson, joka viilettää huimaa vauhtia aivan veden pinnan tuntumassa. Ja jos olot ovat oikein suotuisat, voit nähdä merimetson kuvajaisen veden pinnassa. MJA