Havaintoja luomuviljelmän laidalta

Toisin kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla luomuviljelmillä ei voida käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Siellä rikkakasveja pyritään torjumaan esimerkiksi monipuolisella viljelykierrolla sekä sopivilla aluskasveilla ja katteilla.

Tosiasia kuitenkin lienee, että luomuviljelyssä on siedettävä enemmän rikkakasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Viljelykierto, aluskasvit ja katteet eivät ole yhtä tehokas tapa torjua rikkakasveja kuin kemialliset torjunta-aineet.

Miten tämä vaikuttaa alueen eläin- ja lintukantaan?

Näyttää siltä, että luomupeltojen liepeillä lintu- ja eläinkanta on monipuolisempi kuin niillä pelloilla, joilla käytetään kemiallisia torjunta-aineita. Jos esimerkiksi toivoo voivansa bongata pensastaskun, paljon runsaammin niitä tapaa luomupellolla kuin sellaisella pellolla, jolla on käytetty kemiallisia torjunta-aineita.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 23.8.2017.

Kalamies Sääksi

Kukapa ei olisi nähnyt valokuvaa kalamiehestä, joka hymy huulillaan katsoo kiinteästi suoraan kohti kameraa. Toisessa kädessään kalamiehellä on jokin ongentapainen, jonka siimassa riippuu kala.

Kuvan avulla kalamies haluaa kertoa katsojalle, miten hyvin kalastusreissu on onnistunut. Mitä suurempi on kala, sen paremmin kalamies reissullaan on onnistunut.

Syvällä kantahämäläisessä metsässä satuin yhyttämään sääksen, joka kala kynsissään oli palailemassa pesälleen. Ohi lentäessään se havaitsi minut ja katse kiinteästi kohdistettuna kohti kameraa se rupesi esittelemään pyydystämäänsä kalaa.

Elikkä siis sääksi käyttäytyi kuin kunnon kalamies ikään.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 9.8.2017.

Sääksi vartioi pesän rauhaa

Meitä on kolme kaveria - Mikko, Arto ja mä.

Meillä on yksi yhteinen kiinnostuksen kohde: olemme kiinnostuneita kaikesta siitä, mitä metsässä tapahtuu.

Meistä kolmesta Mikko tuntee parhaiten tämän seudun metsien tapahtumat, hän kun on ikänsä samoillut niitä.

Eräällä viimeaikaisista retkistään Mikko oli yhyttänyt sääksenpesän, joka oli männyn latvassa erään korkean kallion laella. Itse pesän oli laatinut sääksipariskunta, mutta joku lintuystävällinen sielu oli selvästi vähän autellut sitä. Mäntyyn nimittäin oli rakennettu lava, jonka päälle sääksien oli ollut helppo laittaa pesänsä.

Eräänä pilvipoutaisena sunnuntai-iltana me kolme menimme Mikon opastuksella sääksen pesän tuntumaan tarkoituksenamme tarkkailla, mitä pesällä tapahtuu.

Ja mitä siellä näimmekään?

Sääksistä toinen hääräili poikastensa kanssa pesässä ja toinen istuskeli männyn kuivettuneella latvakarahkalla tarkkailemassa alle levittäytyvää maisemaa.

Vartoi veikko varmaankin pesänsä rauhaa.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 26.7.2014.

Lintuperhe yllätysvierailulla

Riihimäen Sammalistonsuo viime vuosina tarjonnut monia yllätyksiä.

Sellaisen se tarjosi menneelläkin viikolla, jolloin pitkästä aikaa tulin käyneeksi siellä.

Sattui nimittäin niin, että eräällä suon monista kosteikkoaltaista uiskenteli merihanhiperhe, johon emolintujen lisäksi kuului kaksi poikasta.

Mikähän se tässä sitten niin yllättävää on? Onhan Sammalistonsuo tunnettu siitä, että varsinkin muuttoaikaan siellä tapaa hanhea jos jonkinmoista.

Poikkeuksen on kuitenkin tehnyt merihanhi. Edes muuttomatkoillaan se ei kovin usein eksy näin kauas sisämaahan, saatikka sitten, että se asettuisi tänne koko kesäksi pesimään. Nimensä mukaisesti merihanhi nimittäin pesii tavallisimmin merien rauhallisilla luodoilla.

Pesintä näin etäällä sisämaassa sen sijaan on harvinaista.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 12.7.2017.

Soiden lintu saapui metsään

Sattuipa siinä niin, että naapurin isäntä oli kipannut ylivuotisia perunoita Lopella olevan kesämökkimme lähimetsään. Sieltä ne sitten kesän kuluessa häipyvät metsän asukkaiden suihin.

Utelias kun olen, halusin selvittää, mitä eläimiä metsässä asustelee. Senpä vuoksi virittelin riistakameran perunakasan viereen.

No, tavallisimmin perunoita käyvät syömässä valkohäntäkauriit, hirvet, supit sekä jänikset ja rusakot. Myös närhet ja sepelkyyhkyt käyttävät perunoita ravinnokseen. Onpa jopa ilves kerran tallentunut perunakasan tietämillä olevan riistakameran muistikortille. Mutta se tuskin oli kiinnostunut perunoista. Taisi peto pikemminkin vaania perunakasan luona vierailevia jäniksiä ja valkohäntäkauriita.

Mutta ainakin minun mielestäni yllättävin vieras perunakasan luona oli kurki. Ihmettelin, miten se oli löytänyt tiensä sankan metsän keskellä olevan perunakasan luo. Kurkihan on soiden, peltojen ja muiden aukeitten paikkojen lintu, jota ei kovin usein tapaa tiheässä metsässä.

Juttu ja kuva, joka on otettu riistakameralla, on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 28.6.2017

Suden hetki

Mikä se mahtaa olla tämä suden hetki?

Voitaisiin ajatella sen tarkoittavan hetkeä, jolloin suden on helpointa yllättää saaliinsa.

Mutta milloin koittaa suden hetki esimerkiksi valkohäntäkauriille?

Tämä kuva kertoo sen.

Valkohäntäkauris havaitsee ihmisen, jota se hyvin perustein epäilee susimaiseksi saalistajaksi.

Tämän vuoksi valkohäntäkauris säntää hurjaan juoksuun.

Pitkin loikin se etenee yli hakkuuaukean tarkoituksenaan piiloutua aukean laidalla olevaan sankkaan metsään.

Jostakin käsittämättömästä syystä valkohäntäkauris ei kuitenkaan sukellakaan metsän suojiin. Se pysähtyy hakkuuaukean laidalle ja alkaa katsella taakseen. Uteliaana ja täysin liikkumatta se ryhtyy tarkkailemaan, mitä se ihminen siellä hakkuuaukean vastakkaisella laidalla puuhailee.

Se on hetki, jolloin liikkumatta paikallaan seisova valkohäntäkauris on helppo saalis. Juuri sillä hetkellä metsästäjä tuskin ampuu ohi.

Tässä tapauksessa valkohäntäkauriit kuitenkin ovat onnekkaita. Hakkuuaukean vastakkaisella laidalla ei seiso metsästäjä vaan intohimoinen luontokuvaaja.

Ainakaan tämä luontokuvaaja ei paina kiväärin liipasinta. Hän painaa kameran laukaisinta.

Rastaanpojan tiukka vaatimus

Tuoppas mutsi pötyä pöytään!

Kuva on otettu toukokuun lopulla vuonna 2012 kesämökkimme puutarhassa Lopen Kaakkomäenkulmalla