Eurasian jay

The Eurasian jay, which a very common bird in Finland, is hidding in woods during the summertime. 

But when the winter comes, it will appear in the yard and the garden in search of food for himself.

Magpie

Here we have the silhouette of a magpie.

Some think it's a pretty bird with its plumage that specially in sunshine is very colorful.

But in some parts of Finland the magpie has another name.

It's called the death notifier.

And why? 

Maybe because of its voice that sounds like a bloody-minded  laughter. 

Carbon sink may turn into carbon source

Aki Kaurismaki, a Finnish film director and Academician of Art is no longer an Academician. You can read the story dated 14.2.2019 on the YLE's website (https://yle.fi/uutiset/3-10645998) that Kaurismaki renounced his academic title. Kaurismaki justifies this decission that despite warnings of dozens of experts Finnish government has increased  forest fellings in Finland to a level that, when realized, reduce carbon sinks to one sixth of the current level.

Here in Finland we tend to blame South American countries that are thousands of miles away from Finland for they are destroying rainforests.

We know that rainforests are important carbon sinks. It is also true that South American countries already have destroyed large areas of rainforests. It can even be argued that the destruction of rainforests is turning them into a carbon sources.

 Still I would say that looking for culprits from a distance is an easy way to forget your own responsibilities. Here in Finland our forests are carbon sinks. And mismanaged Finnish forests may turn into carbon sources for the same reason as South American rainforests.

Valkohäntäkauriit verottavat lintujen ruokavarastoja

Valkohäntäkauriit verottavat lintujen ruokavarastoja

Lopella olevan kesämökkimme puutarhassa on jo vuosien ajan ollut lintujen ruokintapaikka talvisin. Siellä olen talvisin tullut ottaneeksi valokuvia linnusta jos toisestakin.

Tärkeä lintujen talviruokintaan liittyvä periaate on, että syksyllä ilmojen viiletessä aloitettua talviruokintaa jatketaan yhtäjaksoisesti kevääseen asti, kunnes maa on vapautunut lumipeitteestä. Varsinkin harvaanasutuilla seuduilla saattaa kovien pakkasten sattuessa käydä niin, että linnut voivat ruuan puutteen vuoksi menehtyä, jos ruokinta lopetetaan ennen kevättä.

Talviruokinnan toteuttaminen kesämökillämme on kuitenkin haasteellista sen vuoksi, että illan hämärtyessä ja aamun valjetessa valkohäntäkauriit tapaavat käydä verottamassa ruokavarastoa lintujen ruokintapaikalla. Ne syövät lintujen ruuaksi tarkoitetut auringonkukan siemenet ja maapähkinät todella nopeasti. Ruokinta saattaa tämän vuoksi olla melko hintavaa hommaa, kun lintulaudan siemenvarastoa on oltava jatkuvasti täydentämässä.

Monet tosin tekevät ruokintapaikkoja myös valkohäntäkauriille. Minun puolestani ne kyllä voisivat ruokailla jossakin muualla kuin meidän mökkimme puutarhassa.

Juttu ja kuva, joka on otettu riistakameralla, on julkaistu Aamuposti/ Viikko/ Riihimäki ja Hyvinkää -lehdissä 6.2.2019.

Superverisusikuu loisti taivaalla

Oli 21. tammikuuta 2019. Suomen taivaalla möllötteli kuu, jota kuulee kutsuttavan nimellä superverisusikuu.

Mikähän se sellainen kuu mahtaa olla?

Kuuta kutsutaan superkuuksi silloin, kun se täydenkuun aikaan on kiertoratansa maata lähimmässä pisteessä. Tällöin kuu näyttää tavanomaista kirkkaammalta ja suuremmalta.

Entä sitten verikuu?

Verikuun voimme nähdä kuunpimennyksen aikaan. Silloin kuu näkyy maahan jotenkin vähän mystisen ruosteenpunaisena. Syynä on ilmiö, jota kutsutaan valon siroamiseksi maan ilmakehässä.

Ja sitten tuo susikuu?

Susikuu on yhdysvaltalaisten tammikuun täysikuulle antama nimi.

Ja kun tammikuun täysikuu kuunpimennyksen aikaan on kiertoradallaan lähinnä maata, kysymyksessä on superverisusikuu.

Juttu ja kuva on julkaistu Aaamuposti/Viikko/Riihimäki ja Hyvinkää -lehdessä 23.1.2019.

Lintulaudan vieraat

Tässä päivänä muutamana ryhdyin tarkkailemaan, kuka tänä talvena ruokailee lintulaudallani.

Harmillisin havaintoni oli, että oravat ja valkohäntäkauriit ne siellä käyvät verottamassa lintujen murkinoita. Auringonkukan ja pähkinänsiemenet kelpaavat niin oraville kuin valkohäntäkauriillekin, ja myös talitangot maistuvat valitettavan hyvin oraville. Ovelasti ne pureksivat rikki verkkopussit, joissa talitangot riippuvat puun oksalla. Siitä talitanko putoaa maahan, eikä aikaakaan, kun se on kadonnut parempiin suihin.

Toki siinä linnutkin sentään jotakin ehtivät saada. Vanhat tutut, käpytikat, närhet ja harakat, käyvä ahkerasti nokkimassa talia ja siemeniä.

Mutta niiden lisäksi lintulaudalla ruokailevat tali-, sini- ja hömötiaiset sekä Suomen tiaisista pieni-kokoisin eli kuusitiainen.

Kuusitiainen muuten on tavattoman luottavainen lintu. Se saattaa hyvinkin istahtaa kämmenellesi syömään auringonkukan siemeniä.

Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti / Viikko / Riihimäki sekä Aamuposti / Viikko / Hyvinkää -lehdissä 9.1.2019.

Otsikkojen kertomaa

Puolan hiilivyöhykkeellä saatiin kursittua kokoon vain laiha kompromissi (otsikko Katowicen vuoden 2018 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 15.12.2018).

Bonnin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin - kiistaa rahoituksesta (otsikko Bonnin vuoden 2017 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Talouselämä-lehdessä 18.11.2017).

Ilmastokokous hyväksyi Pariisin sopimuksen suunnitelman - huoli Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin toimista varjosti kokousta (otsikko Marrachesin vuoden 2016 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 18.11.2016).

Ilmastosopimus kunnianhimoinen - toimet jäivät puolitiehen (otsikko Pariisin vuoden 2015 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiinIlmasto.org -sivustolla 15.12.2015.

Liman ilmastokokous: Hukattu mahdollisuus matkalla Pariisiin (otsikko Liman vuoden 2014 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiinIlmasto.org -sivustolla 14.12.2014).

Varsovan ilmastokokouksen sato harakoille (otsikko Varsovan vuoden 2013 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Tiedetuubi.fi -sivustolla 1.12.2013).

Dohan ilmastokokous päättyy - konkreettisen päätökset leijuvat yhä ilmassa (otsikko vuoden 2012 ilmastokokousta koskevaan juttuun, joka julkaistiin Yle.fi -sivustolla 7.12.2012).

...ja niin edelleen aina vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidettyyn ensimmäiseen ilmastokonferenssiin asti.

Mutta mitä ajattelee viherpeipponaaras harmaana ja sateisena joulukuun päivänä riihimäkeläisessä pihapuussa?

Juttu ja kuva on julkaistu Aamuposti/Viikko/Riihimäki ja Hyvinkää lehdissä 19.12.2018.