Pyy tepasteli kesämökin kiviaidalla

Parisen viikkoa sitten löysin pyynaaraan, joka makasi martaana kesämökkimme pihalla. Syynä pyyparan turmaan lienee ollut, että se oli törmännyt puutarhaa ympäröivään verkkoaitaan, jonka tarkoituksena oli estää jäniksiä tekemästä tuhojaan puutarhassa.

Kului siinä sitten pari päivää. Istuskelin mökin keittiössä, nautin aamukahviani ja lueskelin päivän lehtiä. Syrjäsilmällä vilkaisin ulos keittiön ikkunasta ja huomasin, että kesämökkiämme ympäröivällä kiviaidalla tepasteli koiraspuolinen pyy. Siinä hetken tepasteltuaan se lensi puutarhan yli ja hävisi sen takana olevaan kuusikkoon. Sitten hetken kuluttua se palasi takaisin samaiselle kiviaidalle.

Hain kameran, avasin varovasti keittiön ikkunan ja ryhdyin kuvaamaan pyytä. Juuri, kun painoin laukaisinta, pyy avasi nokkansa ammolleen ja alkoi vihellellä haikeasti.

Mutta minkä vuoksi sitten pyy alkoi vihellellä? Oliko se leskimies, joka kaipaili pari päivää aikaisemmin edesmennyttä puolisoaan? Vai oliko leskimies alkanut jo kosiskella uutta puolisoa.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 6.6.2018.

Lintujen pesimisrauhaa ei saa häiritä

Tummavetisellä suolammella oli hetteikkömäinen hyllyväpintainen saari, joka sijaitsi runsaan 50 metrin etäisyydellä lammen rantaviivasta. Saaren pinta oli niin pehmeä, että ihminen ei siellä kyennyt kuljeksimaan, mutta lintujen pesäpaikaksi se kelpasi erinomaisesti. Esimerkiksi lokit ovat jo vuosien ajan pesineet saarella, ja niin ne ovat tehneet tänäkin keväänä.

Tänä keväänä kuitenkin myös kuikka oli rakentanut saareen pesänsä.

Se oli minun mielestäni niin mielenkiintoinen tapahtuma, että halusin ottaa kuvan pesivästä kuikasta.

Mutta asiahan on niin, että lintuja ei ole lupa häiritä pesimisaikana. Sen vuoksi pesivistä linnuista ei lähietäisyydeltä saa mennä ottamaan kuvia.

Miten siis ottaa kuva pesivästä kuikasta ilman, että häiritsee sen pesimisrauhaa?

Toimin seuraavasti: kiinnitin digikameraani objektiivin, jonka polttoväli, jos se olisi ollut kiinnitettynä kinofilmikameraan, oli 500 millimetriä. Digikamerani kenno on 1,5 kertaa pienempi kuin yksi kinofilmin kuvaruutu, mistä johtuen objektiivin polttovälin kinovastaavuus kasvaa puolitoistakertaiseksi eli 750 millimetriksi. Lisäksi kiinnitin objektiivin ja kameran väliin telekonverterterin, joka vielä pidensi objektiivin polttovälin 1,4 kertaiseksi. Tämän jälkeen objektiivini polttovälin kinovastaavuus oli 1050 millimetriä (=1,5 x 1,4 x 500).

Näin pitkällä polttovälillä voi kuikasta runsaan 50 metrin päästä ottaa kohtalaisen hyviä lähikuvia ilman, että tulee häirinneeksi pesivää lintua.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 23.5.2018.

Nuori vasa asteli emän rinnalla Toivansuolla

Tässä päivänä muutamana eksyin Tervakosken Vähikkälässä sijaitsevaan Toivansuon lintutorniin.

Toiveena oli yrittää ottaa valokuva läheisen Alasjärven tietämillä pesivästä sääksestä, joka aina silloin tällöin käy kalastelemassa Toivansuolla olevilla lammilla.

Sääksi jäi kuitenkin sivurooliin tällä kertaa.

Suota halkovan joen läntisellä puolella nimittäin käyskenteli hirvilehmä ja vasa, joka kuvan ottamishetkellä jokseenkin varmasti oli korkeintaan viikon ikäinen.

Tavanomaisesti hirvi vasoo keväällä tai aikaisin kesällä. Tässä tapauksessa hirvilehmän mukana kulki yksi vasa.

Varsin tavanomaista kuitenkin on, että hirvilehmä synnyttää kaksi ja joissakin tapauksissa kolmekin vasaa.

Hirvenvasa kulkee emänsä mukana syntymistään seuraavaan kevääseen asti, jolloin emä ennen uutta vasomista vieroittaa lähes täysikasvuisen hirven kokoiseksi kasvaneen vasan.

Siis ensi keväänä tämäkin vasa saa alkaa tulla toimeen omillaan.

Kuva ja juttu on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 9.5.2018.

Hanhet tuovat mukanaan kevään

Ennen vanhaan peipposen ilmaantumista maisemiin pidettiin kevään merkkinä. Enää nykyään se ei taida pitää paikkansa.

Birdlifen viime tammikuussa toteuttaman pihabongaus -tapahtuman tilastossa on merkintä, jonka mukaan Suomessa havaittiin 1261 pihalla 3512 peipposta. Tilaston mukaan peippo oli Pihabongauksen 19 yleisin lintulaji.

Sopiikin kysyä, mikä nykyään on se lintu, joka tuo kevään mukanaan.

Tähän ryhmään voisi perustellusti lukea montakin eri lintulajia, mutta hanhet epäilemättä kuukuvat niihin lintuihin, jotka tuovat mukanaan kevään.

Vakuuttavan todisteen tästä on saanut Hyvinkään Kytäjällä, missä Kytäjän kosteilla pelloilla on parin viime viikon ajan laiduntanut monisatapäinen hanhiparvi. Parvessa on esiintynyt erittäin runsaasti metsä- ja tundrahanhia ja joitakin valkopostihanhiakin. Samassa parvessa on ollut myös muita sorsalintuja, esimerkiksi joutsenia.

No, keväthän se joka tapauksessa tulee taas tänäkin vuonna. Kylmistä suihkuvirtauksista huolimatta.

Kuva ja juttu on 25.4.2018 julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa.

Rotta on naapuruston yhteinen ongelma

Aamupostissa oli 6.7.2017 juttu, jonka otsikko kuului seuraavasti: "Hyvinkäällä ja Riihimäellä rottaongelma - rottia hävitetään koko ajan keskustoissa."

Esimerkiksi viime vuonna Riihimäellä rottia on esiintynyt Riihimäen Keskuspuistossa, jossa sijaitsee muun muassa lasten suosittu leikkipaikka.

Sittemmin lehdissä (esim. Aamuposti 9.8.2017) on näkynyt juttuja, joiden mukaan rottaongelmasta oltaisiin sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä päästy eroon. Tosiasia kuitenkin on, että juuri tälläkin hetkellä ainakin Riihimäen keskustan alueella vilistelee melkoinen rottalauma. Ongelma siis on edelleenkin olemassa.

Mutta mikähän tämän ongelman on aiheuttanut?

Yhtenä syynä saattaisi olla, että Riihimäen keskustan alueella on juuri tällä hetkellä meneillään useitakin suurehkoja rakentamishankkeita. Rakentaminen voi vaikuttaa rottien elämään niin, että niiden vanhat ja vakiintuneet pesäpaikat tuhoutuvat ja ne lähtevät etsiskelemään itselleen uusia asuinsijoja toisaalta. Myös ravinnonsaannilla on merkittävä vaikutus rottaongelmaan. Esimerkiksi lintujen ruokintapaikat houkuttelevat rottia, koska rotat syövät mielellään samaa ruokaa kuin linnut. Tästä syystä lintujen ruokinta Riihimäen keskuspuistossa on kielletty.

Mitä voitaisiin tehdä, jos rotat alkavat vilistellä tonteilla ja rakennuksissa?

Jos kysymys on taloyhtiöstä, rottaongelmasta tulisi pikimmiten ilmoittaa yhtiön isännöitsijälle. Omakotiasujilla ongelmasta huolehtiminen kuuluu asukkaan itsensä vastuulle. Käytännössä ongelma kannattaa ratkaista siten, että rottien eliminoimisen toteuttaa jokin haittaeläinten eliminoimiseen erikoitunut taho, joka löytyy helposti esimerkiksi netin hakupalveluiden avulla.

Selvää on, että rottaongelma on ei ole minkään yksittäisen talon tai tontin ongelma. Jos rottia jossakin esiintyy, ongelma on alueellinen. Tämän vuoksi on suotavaa, että koko naapurusto yhdessä ryhtyy toimiin ongelman ratkaisemiseksi

Punasotka on vuoden lintu

BirdLife Suomi on valinnut punasotkan vuoden linnuksi.

Ja mikähän se mahtaa olla syynä valintaan?

Syy on se, että punasotkaa metsästetään Euroopassa yleisesti ja myös Suomessa se kuuluu riistalintujen joukkoon.

Punasotkakanta Suomessa on kuitenkin pienentynyt jopa kymmenesosaan siitä, mikä se oli vielä 1990 -luvun puolessavälissä. Voidaan siis sanoa, että punasotkakanta on vähentynyt todella rajusti ja että se on nykyään eritäin uhanalainen lintulaji.

Tämän vuoksi Suomen lintuyhdistysten edustajat vaativat BirdLifen kevätkokouksen julkilausumassa, että Suomen hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin punasotkan pelastamiseksi siten, että sen metsästys kielletään ja se rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Lintuyhdistysten vaatimus ei liene millään muotoa kohtuuton.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 28.3.2018

Tikli väritti harmaata aamua

Oli se päivä, jolloin lähdin jokaviikkoiselle lintulautakierrokselleni. Kierroksen reitti vaihtelee viikoittain, mutta tavan mukaan siihen kuuluu kolme tai neljä lintujen ruokintapaikkaa, joilla kamera kolmijalkaan kiinnitettynä seurailen lintujen elämää.

Tämänkertainen lintulauta numero yksi sijaitsee Lopen Kaakkomäenkulmalla olevan kesämökkimme puutarhassa.

Siellä häärivät kaikenlaiset tintit, ainakin yksi mustarastas ynnä käpytikka sekä valtaisa määrä urpiaisia.

Lintulauta numero kaksi puolestaan on jossakin Rengon rajoilla paikassa, joka nykyään oikeastaan kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin.

Myös siellä häärivät kaikenlaiset tintit ja lisäksi joukko pikkuvarpusia sekä ainakin yksi punatulkkupariskunta.

Ja sitten oli lintulauta numero kolme, joka sijaitsee kaverini Raimon pihamaalla Riihimäen kaupungissa.

Ja mitähän löytyi Raimon lintulaudalta.

No tietenkin monenmoisia tinttejä ja lisäksi runsaasti viherpeippoja, joitakin pikkuvarpusia ja jopa yksi järripeippo.

Mutta niiden lisäksi siellä pyöri iso tikliparvi tuomassa väriä muuten niin harmaaseen perjantaiaamuun.

Juttu ja kuva on julkaistu Riihimäen seudun viikkouutisissa ja Hyvinkään viikkouutisissa 14.3.2018.